Peilikirkas jää

11 tammikuuta 2025

Syksyllä järven syystäyskierto jäähdyttää veden neliasteiseksi, minkä jälkeen järvi on kypsä jäätymiselle. Tämän jälkeen tarvitaan pakkasilmaa, joka jäähdyttää järven pintakerrosta edelleen. Jäätymiseen vaaditaan veden hienoinen alijäähtyminen. Tyynenä pakkasyönä tuuli ei sekoita järven pintaa ja koko selkäalue voi olla alijäähtyneessä tilassa ja jäätyä kerralla. Kovilla pakkasilla jää paksunee nopeasti jäätymisen jälkeen.

Teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on kirkasta ja vahvaa. Teräsjää paksuuntuu alapinnastaan ja tällöin järvivedestä muodostuu lisää jäätä. Jäätymisessä vapautuu lämpöä, joka kulkeutuu jään läpi ilmaan. Jos jään päällä on eristeenä lunta, teräsjään vahvistuminen hidastuu.

Jäälle menemistä suositellaan vasta, kun teräsjäätä on kymmenen sentin paksuinen kerros; ohuempi kerros saattaa yllättää ikävästi.

Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on
valoa,
joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,
pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,
ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat
paljailla oksilla;
jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.
Eeva-Liisa Manner

Henkäisin hämärästä henkiin
hennot usvaneidot.
Yllä järven ja jään
keinuttelevat
kauniita kolttujaan.
Ihaile kaukaa rannalta vaan
- sielusi voivat viedä manalaan.
Ja kylmyyttäkin kaipaan ja pakkasta
mi vallattomat aallot jääkansin taltuttaa,
talven kirpeyttä, revontuliöitä.

 Marita Seppälä

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Sakari Topelius

Tänä yönä jäätyy järvi.
Vesi tuskin liikahtaa. --

Saima Harmaja

Kuva Marja-Liisa Vesterinen

Rati riti ralla, mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi, jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.
Suomalainen kansanlaulu

Lähteet: Foreca; Suomen ympäristökeskus Syke; Tekniikan Maailma Tiede Fysiikka 18.2.2021; vesijärvi.fi/Matti Leppäranta: Jään monet muodot; Eeva-Liisa Manner, katkelma runosta Sade avaa korvat; Marita Seppälä, Entisen rakkaasi loukattu varjo; Saima Harmaja, Jäätyvä järvi -runon alku; Sakari Topelius, Varpunen jouluaamuna; Suomalainen kansanlaulu, kolmas säkeistö. 

 

13 kommenttia

  1. "Rati riti rallaa" toi mieleen lapsuudesta jotain, jota en ihan tavoita, jotain kivaa kuitenkin. Minulla on jäähän vähän ristiriitainen asenne. Vapaana virtaava vesi on niin täynnä elämää, jää on kuollutta. Toisaalta muistan kokeneeni huimia onnen tunteita järven jäällä kävellessä, samoja kuin hankiaisella hiihtäessä, aivankuin osaisi lentää.
    Upeita kuvia ja kauniita runoja jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna. On se noin, kuten sanoit; virtaava vesi elää. Lapsuudesta en muista kirkkaita jäitä, mutta nyt aikuisiällä muualla asuessani monetkin kerrat olen ihmetellyt kirkasta jäätä.

      Poista
  2. Osaat todella kuvata. Upeaa maisemakuvausta. On myös faktatietoa järviveden jäätymisestä. Täällä juuri siksi olen varovainen jäilläliikkuja, kun lammet ovat pieniä ja yleensä metsikköjen sisällä, ja lunta kertyy jään päälle paljon. Jopa heti eka jäätymisen päälle saattaa sataa senttitolkulla lumen. Pilkillekin alkaessa saa joskus lapioida lunta vähemmäksi. Seurasin myös jään muodostumista jäälyhtyjen jäätyessä ämpäreissä. Jos jätin kylmää vettä jäätymään, jää oli jäätyneenä sameahkoa, kun taas lämpimästä vedestä tuli kirkasta jäätä. Saamaa vettä kuitenkin. Olikohan vain minun luulojani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisesta kommentistasi aimarii. Sama tuntuma minullakin on jäälyhtyjen teosta. Sinun innoittamanasi tein kaksi lyhtyä, mutta nyt ne ovat jääneet lumen alle, kun viime viikolla satoi 20+10 senttiä lunta.

      Kiitos kiittämästä. Jäillä saa todella olla varovainen. Sinä tunnet lampesi, koska käyt pilkillä.

      Minäkin olen varovainen jäillä liikkuja. Mies meni viime viikolla kävellen saareen mökille yli kilometrin. Ruokolahdella oli silloin jäätä 20 cm, lunta menomatkalla 2cm, takaisin tullessa 30 cm ja selässä yli 10 kg:n reppu!

      Poista
  3. Jää on ihanaa ja postauksesi on ihana.
    Minä jäin jumiin tuohon katkelmaan Eeva-Liisa Mannerin runosta. Meillä on kirja, jossa pitäisi olla myös kokoelma "Tämä matka", mutta en vain löydä mainittua runoa. Kuvaako se kevättalven iltaa? Minusta ainakin... ja ne, siis kevättalven illat, ovat niin ihania, että sitä ei sanotuksi saa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiittämästä, kommentistasi ja tarkkasilmäisyydestä Sara :).
      Eeva-Liisa Manner, Katkelma runosta Sade avaa korvat. Tämä matka, Runoja 1956. Runo on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 1999 s.141)

      Ehkä se runo kuvaa kevättä. Minunkin mielestäni kevät on huikeaa aikaa, illatkin. Eniten olin ajatellut jäistä puisto ottaessani tuon runon.



      Poista
  4. Ihanat kuvat - aina!
    Tällä kertaa tartuin jotenkin erityisesti teksteihin.
    Ihania runoja ja muita. Kiitos 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna. Sanasi lämmittivät sydäntäni :)

      Poista