Huomaamaton rautiainen

Vain harvan tunnistama rautiainen asuttaa koko Suomen kuusikoita ja viihtyy varsinkin ryteikköisessä ympäristössä. Rautiainen lieneekin yksi maamme yleisimpiä ja huonoimmin tunnettuja lintuja. Se on luonteeltaan epäluuloinen ja säikky ja pidempään näkyvillä vain laulaessaan. Hyvä, jos rautiaisen ehtii nähdä edes vilaukselta.

Jos et tunnistanut rautiaista piharuokinnalla muiden muuttajien joukosta, niin helpoin tapa löytää piileskelevä rautiainen on etsiä sen heleää laulua. Sen voi kuulla aamuvarhaisella kuusikkoisilla metsämailla ja kuusivaltaisissa sekametsissä. Rautiainen laulaa lyhyitä toveja huhti-toukokuussa näkyvästi kuusen latvanipukassa, mutta sukeltaa pian puikkelehtimaan kuusentaimikossa liki maanrajaa. Siellä se hypähtelee kyyryasennossa ja nykii hermostuneesti pyrstöään.

Myös ulkonäöltään rautiainen on melko huomaamaton, mutta jos sitä pääsee tarkkailemaan pidempään kiikareilla tai kaukoputkella, paljastuvat höyhenpuvun kauniit yksityiskohdat. 

Rautiainen on pyöreähkö, selkäpuolelta kirjava ja viiruinen samaan tapaan kuin varpunen. Rinta, kaulan sivut ja silmäkulmajuovat ovat sinertävän lyijynharmaat. Molemmat sukupuolet ovat höyhenpuvultaan identtiset. Nokka on ohut hyönteissyöjän nokka.

Kooltaan lintu on samaa luokkaa kuin punarinta. Rautiainen kuuluu varpuslintujen lahkoon ja on Suomessa heimonsa ainoa edustaja. Rautiaisen höyhenpuvussa vaihtelevat ruskean ja metallin sävyt. Lajin ruotsinkielisen nimen järnsparv suora käännös on rautavarpunen, lieneekö juuri ulkonäön mukaan.

Rautiainen on pesinyt maassamme 1850-luvulta lähtien, mutta vielä 1930-luvulla se oli harvalukuinen. Lintu runsastui huomattavasti metsien kuusettumisen ja nuorentumisen myötä 1980-luvulle asti, sittemmin määrä on vakiintunut. Rautiaisen kannan räjähdysmäinen kasvu on erinomainen esimerkki siitä, miten elinympäristön muutokset vaikuttavat lyhyessäkin ajassa yhden lajin lukumäärään.

Rautiaisia pesii Suomessa arviolta 420 000, joidenkin arvioiden mukaan 500 000–700 000 paria. Normaalin yksiavioisen suhteen lisäksi tavataan kolmesta viiteen linnun ryhmiä, joissa koiraat ja naaraat ruokkivat jälkeläisiä yhdessä. Rautiainen rakentaa pesänsä melko matalalle puuhun tai pensaaseen.

Rautiainen talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kevätmuuton huippu on Etelä-Suomessa huhtikuun lopussa. Ensimmäiset karaistuneet linnut saapuvat kuitenkin jo huhtikuun alussa, jolloin ne saattavat takatalven yllättäessä ilmaantua ruokinnalle. Minä näin tämän kevään ensimmäiset rautiaiset pihamme ruokintapaikalla huhtikuun puolivälissä muiden muuttajien joukossa, aivan joka vuosi ne eivät tosin käy meitä tervehtimässä.

Toukokuun alussa rautiaisia nähdään Kemiä, Rovaniemeä ja Inaria myöten. Kun pohjoisimmat rautiaiset alkavat vasta asettua reviireilleen, etelässä alkaa jo muninta.

Rautiainen, puiden hiljainen suojelija,
herää aamun koitossa,
hakeutuu etsimään
elämän makeat murut, joita luonto tarjoaa.

Ei se etsi suurieleisyyttä,
vaan voima piilee vaatimattomuudessa.
Se hiipii havunneulasilla
hymyillen auringolle ja
kuiskien, kuinka kaunis on päivä.

Se lentää, mutta huomaamatta,
ja vaikka se ei ole suurin,
sen merkitys on suuri,
elämän sykähdyksessä,
joka metsän sydämessä hurmaa.

Rauhallinen kujeilija, rautiainen,
taitava tanssija puiden latvoilla.
Sen laulu ei ole ylistys,
vaan hiljainen hymy luonnon syleilyssä.
ChatGPT

Lähteet: Juhani Lokki, Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; Jyrki Torniainen, Atte Komonen, Keskisuomalainen 106.2023; LuontoPortti; Pekka Nikander, Suomen Luonto. Linnut. Rautiainen; Markku Paakkanen, Paikallislehti Joutseno 1.5.2023; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Riikka Kaartinen, Suomen Luonto 2.5.2023; Runon loppuun merkitty ChatGPT, OpenAI GPT-3,5 on kehittynyt tekoälymalli, jonka avulla runo on luotu, mutta muokkasin sitä vähän.