Tänä kevättalvena hanki on kantanut paljon paremmin kuin monena muuna edellisenä talvena ainakin Lappeenrannassa. Erityisen hyvin se on kantanut avoimilla alueilla, kuten niityillä ja muilla aukeilla, mutta ei minua metsässäkään upottanut. Tuntuu kuin saisi siivet selkään, kun voi liikkua missä tahansa ja hanki kestää kulkijan ainakin varhain aamulla!
Hankikanto syntyy, kun kostea lumihangen pinta kovettuu pakkasen myötä. Kävelijän kantava hanki ei kuitenkaan ole välttämättä paras keli suksilla tai lumikengillä liikkuvalle.
Hankiainen, kestohanki vai hangenkeli - millä nimellä sinä kutsut kantavaa hankea? Käytetään myös nimityksiä hankiainen, kantohanki, hankikanto, hankikanne, hankikantoset, hankikeli, hangenkantama, hangenkuoret ja hangenkierä.
Miksi suomen kieleen tarvitaan näin paljon lunta tarkoittavia sanoja?
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Marjatta Palander selittää sen seuraavasti: Kun jotakin on paljon, kuten meillä lunta, sille on tarvetta antaa eri nimityksiä. Voidaan antaa nimiä eri vuodenaikojen ja olomuotojen mukaan. On tarve eritellä pehmeä hanki ja kova hanki, afrikkalaisissa kielissä ei varmasti ole lumelle montakaan nimitystä, koska siellä ei ole siihen tarvetta.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan hankiainen on erityisesti Itä-Suomessa käytössä oleva sana, jota on tavattu Pohjois-Karjalasta, Karjalan Kannaksen itäosista sekä Etelä-Savon itäosista. Hankiainen tai hankiaiset ovat minulle pohjoissavolaiselle tutuin nimitys tai mehän äännämme sen hankijaiset, Pohjois-Karjalassa sana äännetään hankiinen.
Kantohanki-nimitys on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, mutta yksittäisiä esimerkkejä sanan levinneisyydestä on myös Keski-Suomesta. Hankikanne ja hankikanto ovat yleisimpiä Varsinais-Suomessa, Porin seudulla, Uudellamaalla ja hämäläismurteiden alueella. Hankikantosista puhutaan Pohjois- ja Etelä-Hämeessä. Kestohankea käytetään Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalta.
Kestävillä hangilla juoksenteleminen oli minulle lapsena kevättalven kohokohta. Sisko, serkku ja minä laitoimme jalkaan kolmet isän villasukat päällekkäin, sittenpä meillä tytöillä oli kevyet jalat viilettää pitkin niittyjä ja peltoja. Olimme kai aikaamme edellä, koska vasta muutama vuosi sitten villasukkajuoksusta tuli hitti – siihen tosin ei tarvita hankiaisia. Orivedellä järjestettiin jopa Villasukkajuoksun SM-kisat 17.2.2024. Sinessä läikkyy lumi luona ladun,
on raikkaimmillaan tuoksu maaliskuun.
Voi tomuisia asujoita kadun,
voi nielemiä kivimuurin suun!
Voi häntä, jok’ on jäsentensä vanki
ja metsän syliin milloinkaan ei saa
sujahtaa aamulla, kun kantaa hanki
ja huikaisevin harjuin loistaa maa.
Saima Harmaja
Lähteet: Tanja Heikkonen, Sanna Kähkönen, Yle 19.3.2024; Iida Muhonen, Savon Sanomat 27.3.2016; Kotimaisten kielten keskus. Suomen murteiden sanakirja; Orivesi. Kotisivut: Velhonvisio; Saima Harmaja, runosta Aamuhiihto 1. säkeistö.
Kiitos kommentistasi tänään! Olipas kiva löytää uusi ja näin kiinnostava blogi.
VastaaPoistaTäällä Pohjois-Savossa tutuin nimitys minulle on "hankiainen", mutta jostain syystä käytän myös "hankikanto"-sanaa.
Tänään on lauhaa ja lumisateista, mutta hankiaisista on jo nautittu. Se on tosiaan mainio kokemus, kuin vetten päällä kävelisi. :D
Iloista pääsiäistä!
Kiitos kommentistasi Sara :) Tervetuloa blogiini!
PoistaOletko sinäkin pohjoissavolainen, kuten minä? Mielenkiintoista.
Kiitos ensinnäkin kommentistasi. Olen syntyisin Keski-Pohjanmaalta, mutta enpä ole tiennyt hankikanto - sanan olevan sieltä lähtöisin. Itse odotan aina talvisin innolla hankikantoa, jolloin on ihana käydä hiihtämässä vapaahiihtoa läheisillä pelloilla. Täällä Etelä-Suomessa se vain tahtoo olla välillä harvinaista herkkua.
VastaaPoistaMukavaa pääsiäisen jatkoa sinulle.
Kiitos Kruunuvuokko kommentistasi ja toivotuksistasi :) Tervetuloa blogiini!
PoistaKeski-Pohjanmaalla oli eilen lankalauantaina jännittävä päivä. Ehkä vielä joskus käyt pääsiäisenä entisellä kotiseudullasi.
Ihania kevättalven kuvia! Minulla Varsinais-Suomen kasvattina tutuin on tuo hankikanto. Nyt Ahvenanmaalla asuvana tosin ei tuollaista ilmiötä useinkaan tapaa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Kristiina :) Tervetuloa blogiini. Varsinaissuomalaisesta on sittemmin tullut ahvenanmaalainen, mielenkiintoista. Mielelläni seuraan blogistasi teidän puolen tapahtumia.
PoistaBeautiful winter scenes that remind me so much of the conditions we have here in Canada. It is a joy to live in a northern nation. Life without winter would be very miserable.
VastaaPoistaThank you for your comment David :). Nice to have you on my blog.
PoistaGreetings to Canada from Finland's spring winter!
Kiva kun kävit blogissani. Sinulla on paljon upeita ja mielenkiintoisia kuvia. Ihastuin noihin koskikaran kuviin. Tuosta olen ihmeissäni että olet saanut käpylintuja ruokinnalle.
VastaaPoistaKiitos Sami kommentistasi. Sinulla oli upeita kuvia! Tervetuloa blogiini!
PoistaKäpylinnut vain tulivat :), eivät ole koskaan ennen pysähtyneet eteläkarjalaiseen pihaamme, vaikka muuttoaikoina tässä on vieraillut monen sortin siivekkäitä.
Hankiaiset ne ovat! Lapsena Pohjois-Karjalassa meillä oli jalassa huovikkaat, ei huopikkaat eikä huopatossut. Kauniit kuvat jälleen Sinulla!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anna. Huovikkaat ja hankiaiset :)
VastaaPoistaHienot kuvat ja teksti sai minut heti haaveilemaan hankikannosta. Koillismaalla ei ole kestävää hankikantoa vielä, sillä lunta on metri, eikä se ole vielä tarpeeksi muutaman suojasääpäivän ja pakkayön aikana kovettunut. Ehkä vielä tulee.
VastaaPoistaLapsena hämeessä puhuttiin kerhangista tai kerihangesta ja lounais-suomessa opin jo sanomaan kantohanki ja sitä se on edelleen, vaikka täällä se on myös teräshanki, jolloin se kestää hevosella ja traktorillakin ajon.
Kiitos Aimarii viestistäsi. Samoin oli hauskaa lukea muisteluistasi lapsuuden kerhangista ja kerihangista. Ne ovatkin ihan uusia sanoja minulle, lisäänpä listaan.
Poista