Maaliskuussa näkyy kevään merkkejä

25 maaliskuuta 2023

Maaliskuu ei ole oikeastaan enää talvea, mutta ei vielä kevättäkään. Se on kummallista väliaikaa.


Maaliskuun säätä kuvattiin Suomettaressa (Helsinki) 23.3.1855 näin: Maaliskuu on ollut tähän asti pilvinen ja leuto. Eilen oli kirkas.
Maamiehen ystävä -lehdessä (Kuopio) puolestaan kirjoitettiin 24.3.1855 seuraavasti: Ilma on ollut niinkuin ainakin kewätpuoleen. Öin, illoin sekä aamuin pakkaista, keskipäiwällä kaunista päiwäpaistetta.
Sanomia Turusta (Taivassalo) kertoo 15.3.1872: Ilmat oliwat wiime wiikolla hywin kauniita. Tuo suwilintu leiwonen wisersi somasti niin kuin ennenkin. Ennustaneeko hän sitte suwea, sitä en warmaan tiedä sanoa. 
 
Maaliskuun 2023 loppupuolen sään ja sääuutiset näet Forecan sivuilta.
 

Monissa kielissä maaliskuun nimi tulee latinankielisestä sanasta Martius, ruotsiksi ja ranskaksi maaliskuu on mars, englanniksi March ja saksaksi März. Kuukausi oli ennen vanhaan omistettu sodanjumala Marsille.

Punainen planeetta Mars näkyy yhä korkealla iltataivaalla, mutta jo himmentyneenä, Jupiter on painumassa alemmas, mutta vastaavasti Venus kipuaa korkeammalle. Aika moni meistä huomasi, että maaliskuun alussa planeetat Venus ja Jupiter näkyivät harvinaisen lähellä toisiaan.


Suomi poikkeaa tässäkin suhteessa indoeurooppalaisista kielistä, koska meillä maaliskuun nimessä ei ole viittausta Marsiin. Nimen alkuperä viitannee maa-sanaan, sillä maaliskuussa maa alkaa yleensä paljastua lumen alta. Siitä on saatu kuukauden nimi maallinen kuu; joissain murteissa vuoden kolmatta kuukautta sanotaankin maalliskuuksi.


Katolinen kirkko asetti vuonna 1572 kevätpäiväntasauksen maaliskuun 21. päivään, tänä vuonna kevätpäiväntasaus oli kuitenkin 20.3. klo 23.24. Maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi, sillä maalis-, huhti- ja toukokuu muodostavat ilmatieteellisen kevään. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy seitsemän vuorokautta peräkkäin nollan yläpuolella.


Vaikka Suomi on pitkä maa, suuressa osassa maata vallitsee maaliskuussa samantyyppinen sää. Kevään lähestyminen ja valon lisääntyminen tuntuvat yhtä lailla Lapissa kuin etelärannikolla, vaikka pohjoisessa onkin paljon enemmän lunta.

Töyhtöhyyppä
Ensimmäiset muuttolinnut palailevat viimeistään maaliskuun loppupuolella. Peltojen pälvillä alkaa näkyä kiuruja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia sekä mustavariksia. Vesien sulapaikoille ilmestyvät telkät, laulujoutsenet, sinisorsat ja monet muut.


Pajunkissatkin valtaavat purojen varret ja joutomaat, kun pääsiäinen lähestyy. Maaliskuu tuo kevään sanoman!

Talvi
otteensa päästää,
kylmiltä
kouriltaan
säästää.
Siis paiskaa
keväälle
kättä,
tartu siihen empimättä!
Anna
auringon
kutittaa,
piposi alle
kurkistaa.
Jopa alkaa
naurattaa,
pajunkissatkin
kikattaa.
Räystäät
vettä kippaa,
leikittäisiinkö hippaa?
Kati Söderberg

Lähteet: Juho Rahkonen, Apu-lehti 3.3.2018; Christian Ammitzbøll Juul Tieteen Kuvalehti 23.1.2023; Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto; Suomen Luonto 2004, Suomen Luonto 2005; Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry; Kati Söderberg, Maaliskuu.






2 kommenttia

  1. Paljon tietoa ja kiva runokin vielä. Aiemmin löysin blogistasi tietoa karhunsammalista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anna kommentistasi. Tuli kiva mieli :) Hyvä, jos olen pystynyt tarjoamaan sinulle tietoakin!

    VastaaPoista