Kartiovahakas viihtyy tontun lakissa

Kotipihan nurmikolle ilmestyi syksyn aikana pieniä tonttuja tai ainakin ne näyttivät ihan punalakkisilta tontuilta. Keltaoranssit vahakkaat puolestaan olivat vähän piparkakun mallisia. Tosiasiassa ne olivat sieniä, kartiovahakkaita.

Sienistömme kirkkaimmat värit näkeekin juuri helovahakkaissa, joihin kartiovahakas kuuluu. Monille lajeille ovat tyypillisiä oranssit, punaiset ja keltaiset, jopa vihreät ja violetit värit.

Jos kartiovahakkaita käytetään lankojen värjäämisessä, saadaan purettamatta vihertävän harmaata, alunalla beigeä ja rautapuretuksella kellanruskeaa. Värjäyksen asiantuntijat tuntevat nämä puretukseen liittyvät termit, me muut vain luemme sujuvasti.

Kartiovahakas (Hygrocybe conica) kuuluu nykyisen käsityksen mukaan mustuvien vahakkaiden epäselvään lajiryhmään tai on monimuotoinen laji. Kartiovahakas ei ole ruokasieni, ja sitä arvellaan hieman myrkylliseksikin. Lääketieteellisen aikakauskirjan mukaan kartiovahakkaan nauttiminen voi aiheuttaa ruuansulatuskanavan oireita.

Kartiovahakasta löytyy heinikoista ja pihoilta, joskus lahokannoilta sekä puistoista. Kyseessä on selvästi kulttuurilaji. Kartiovahakas on yleinen Suomessa, mutta mahdollisesti kantolajit ovat eri sieniä kuin ruohikkolajit. Osa vahakkaista muodostaa sienijuuren eli mykorritsan heinien kanssa, osa on lahottajia.

Vahakkailla on nimensä mukaisesti paksut ja vahamaiset heltat. Vahamaisuus johtuu sitä, että heltan pinnassa olevat itiökannat ovat hyvin pitkiä. Kartiovahakas-lajimäärityksen varmistaa kuvassa näkyvät jalan mustat viirut.

Kartiovahakas on suurimpia helovahakkaita, vaikka sen lakin leveys on enimmillään seitsemän senttiä. Sieni on viisi senttiä korkea ja hieman korkeuttaan kapeampi.

 

Kartiovahakas on aluksi kauniin punainen tai kellertävänpunainen, mutta muuttuu vanhemmiten ja kosketuskohdista noenmustaksi toisin kuin muut kirkkaanväriset vahakkaat.

Hei olen punainen
väri ärhäkkä ja tulinen!
Viihdyn tontun lakissa
ja ketsuppina nakissa.
Olen ruusun terälehti hento,
olen leppäkertun lento.
Maistun mansikalta suussa,
kasvan omenana puussa.
Jos saat haavan, minut laastarilla peität.
Saunassa nousen poskillesi, kun lisää löylyä heität.
Liikennevaloissa sanon: STOP!
Kanan heltassa: KOT, KOT.
Olen puolukka kirpeä, pieni.
Olen myrkyllinen kärpässieni.
Hei olen punainen,
väri ärhäkkä ja tulinen.
Susannan värirunot, Punainen

Sirpan lisäys:
Hei olen punainen
väri ärhäkkä ja tulinen!
Olen kartiovahakas.

Lähteet: Anna-Karoliina Tetri, tetridesign.com; Coloria.net/Päivi Hintsanen; Heikki Kotiranta, Suomen luonto, Kasvit; Marja Forsell, Harriet Mustonen, Tiina Pohjalainen ja Kalle Hoppu. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2000; 116 (15): 1643–1654. Kasvi- ja sienimyrkytykset – tarua ja totta; Mauri Lahti, Luontoakateemi; Mikko Veräjänkorva, foorumi.laji.fi 17.9.2022; Wikisanakirja; Yle Lapset. Pikku kakkonen. Susannan värirunot, punainen 26.1.2018.