Aallonmerkit muistona muinaismerestä

”Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha. Valtaosa siitä, mitä maapallon syntyhistorian aikana on tapahtunut, on taltioituneena ainoastaan maankamaran kiviin ja kerrostumiin. Suomen kallioperä on muodostunut useammassa vuorijonojen poimutusvaiheessa eli mannerlaattojen törmäystapahtumassa.

Vanhimmat törmäykset tapahtuivat yli kaksi miljardia vuotta sitten eli Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperän syntyaikoihin. Tämä on sellaista maapallon historian varhaisaikaa, joka on vieläkin monin osin vähän hämärän peitossa.”

Pyhä-Luoston 35 kilometriä pitkä tunturijono syntyi siis yli kaksi miljardia vuotta sitten. Se on jäänne maailman vanhimpiin kuuluvasta vuoristosta. Tunturit ovat pääosin muinaisen meren ranta- ja pohjahietikoista muodostunutta kvartsiittia, joka on jäänyt jäljelle, kun vanhan vuoriston pehmeämmät kiviainekset ovat rapautuneet pois.

Pyhätunturin kvartsiitille luonteenomaisia ovat kivien pinnoilla niiden vaakasuorissa kerroksissa näkyvät aaltokuviot, joita kutsutaan aallonmerkeiksi. Niitä katselimme ihmeissämme kivilaattojen pinnoilta Pyhänkasteenlammelle johtavan polun varrella Isokurussa.

Aaltojen muotoilema hiekka on aikoinaan kerrostunut matalaan rantaveteen ja kivettynyt. Aallonmerkit ovat usein yhtä selviä ja hyvin säilyneitä kuin nykyisten järvien ja jokien pohjahiekassa sekä merien rantahietikoissa näkyvät aallonmerkit, joita virtaava vesi ja aallokko saavat aikaan.

Mäkinen et al. raportin mukaan Pyhätunturin kvartsiittikallioissa näkyy virtaavan veden toiminnasta kertovaa virtakerroksellisuutta, joissa toisiinsa nähden vinossa olevat kerrokset vuorottelevat leikaten toisiaan. Kvartsiitti on ollut alun perin veden kerrostamaa kvartsihiekkaa. Yleisväriltään kvartsiitti on harmaata, mutta kiven kerrosrakenteen vuoksi sen väri vaihtelee punertavasta vihertävään ja on paikoin lähes valkeaa.

Kvartsiitin pohjoiseen kaatuva kerroksellisuus on parhaiten nähtävissä Isonkurun pohjoispäässä Pyhänkasteenlammen kohdalla. Polun vieressäkin on runsaasti lohkareita, joissa päällekkäisyys on hyvin havaittavissa. Sen vaakasuorissa kerroksissa on näkyvissä myös aallonmerkkejä.

Kalliopinnoilla voi hyvällä onnella nähdä ikivanhojen mutakerrosten halkeillessa syntyneitä kuivumisrakoja sekä kasvien lehtiä muistuttavia kuvioita. Ne eivät kuitenkaan ole kasvifossiileja, kuten aiemmin luultiin, vaan dendriittejä eli rauta- ja mangaanisaostumien muodostamia kiderakenteita. Ne ovat syntyneet nykyisten pintavesien kuljettamista mineraaliainesta sisältävistä liuoksista.

Isokurussa on myös konglomeraatti-nimistä kivilajia, joka koostuu usein ”kivimukuloita” sisältävistä kivettyneistä sorakerroksista. Ne kertovat muinaisessa joessa olleesta voimakkaasta virrasta, joka on kuljettanut kiviä mukanaan kuluttaen ja pyöristäen niitä. Pyhänkasteenlammelle vievän polun varressa konglomeraattia on suurina lohkareina ja niissä pyöristyneet, usein ovaalin muotoiset mukulat erottuvat hyvin.

Aikakapseli:
tuo kadonneet mantereet,
menneen näkyviin.

Elina Lehtonen

Lähteet: Metsähallitus. luontoon.fi; Mäkinen Kalevi, Johansson Peter, Räisänen Jukka, Räsänen Jorma, Pohjois-Suomen yksikkö 31.12.2008 P21.4/2008/29 Rovaniemi geologinen monimuotoisuus Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella ja sen lähiympäristössä; Retkipaikka.fi; Tiina Jensen, Yle. Uutiset 1.4.2018. Luonto-Suomen geologiailta, yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen; geologi Elina Lehtonen, vihreakivi.word.preess.com. Tiederuno Month: December 2019, Zirkoni.