Mökkimme pihamaalla kasvaa pari metsäruusua. Ne ovat jääneet mataliksi, liki varpumaisiksi, koska piha on kuiva mäntykangas. Metsäruusu viihtyy valoisilla paikoilla metsien reunoissa, ojien penkoilla, rantametsissä ja metsien aukkopaikoissa. Maalajilla ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä lajin viihtymiseen.
Tavallisesti metsäruusu on matalahko, mutta saattaa joskus kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi. Yleensä se on yksittäinen kasvi, toisinaan lähekkäin sijaitsevat ruusut voivat muodostaa yhdessä pensaan, sillä kasvi tekee runsaasti juurivesoja.
Mökin takana hakkuuaukealla metsäruusut ovat kasvaneet etupihalla olevia korkeammiksi, sillä siellä ne saavat enemmän valoa ja maakin on multavampaa.
Ainoa koko maassa kasvava ruusulaji on juuri metsäruusu, se on yleinen kaikkialla, paitsi pohjoisessa. Siellä se kasvaa miltei varpuna jokivarsien hiekkapohjaisilla tulvaniityillä. Pohjoisimmat metsäruusun kasvupaikat ovat etelään antavien kalliojyrkänteiden juurella Kevon rotkolaaksossa. Paitsi Suomessa, metsäruusua kasvaa laajalla alueella Pohjois- ja Keski-Euroopasta Keski-Siperiaan.
Metsäruusu kukkii sydänsuvella. Sen kukkien teriö on yksinkertainen. Ruusunmarjat eli kiulukat ovat erittäin C-vitamiinipitoisia. Niitä voi poimia teeksi tai vaikkapa keitoksi ja kiisseliksi, tosin sato on hyvin niukka. Kiulukka on pieni ja pyöreä tai pitkulainen, syysväri on oranssinkeltainen ja punertava.
Ruusujen viljely alkoi viitisen tuhatta vuotta sitten luultavasti proosallisesti marjakasvina kiulukoiden vuoksi. Kuitenkin jo varhain kiinnitettiin huomiota myös ruusujen tuoksuun, kukinnan kestoon ja kauneusarvoihin. Metsäruususta on sittemmin jalostettu pitkään kukkivia ja kerrottukukkaisiakin lajikkeita.
On metsän siimeksessä pien’ villiruusunen.
Sen salon sydämessä on olla rauhainen.
Ei sinne yllä myrskysää korpikuuset sen piirittää,
ja aivan sattumalta tuon ruusun kohtasin.
Eino Kettunen
Lähteet: Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; LuontoPortti; Pentti Halenius ja Arto Rantanen, Kasvibongarin opas. Kukat ja niiden hedelmät; Pirjo Rautio, simolanrosario.com; Seppo Vuokko, Ruusukasvit. Suomen luonto. Kasvit; Eino Kettunen, Villiruusu.
Lähetä kommentti