Puiden silmut ovat kevään vihreä ihme Osa 2

Silmut muodostuvat syksyllä kasvukauden päätyttyä, minkä jälkeen ne vaipuvat silmulepoon. Mikäli kesken lepokauden tulee lämpimiä säitä, silmu ei hämäännyt puhkeamaan, sillä kasvuhormonit pitävät puun lepotilassa.

Jos otat koivunoksan lokakuussa sisälle ja annat sille valoa, vettä ja lämpöä, silmut eivät aukea. Vasta riittävän pitkä viileä kausi saa lepotilan raukeamaan. Viileään jaksoon lasketaan päivät, joiden lämpötila on nollan ja plus kymmenen asteen välissä, mutta kovia pakkasia ei oteta lukuun. Kun tuot koivunoksia sisälle tammikuussa, niin silmut puhkeavat hiirenkorville lämmön ansiosta. Juuri nyt kevään lämpö avaa koivun silmut luonnossa.

Koivu

Tutussa koivun silmussa on pieni verson aihe sekä lehtien aiheita, jotka suojaavat kasvupistettä. Kuusella on lukuisia silmusuomuja suojaamassa silmua, sen sijaan esimerkiksi pajulla on vain yksi suuri silmusuomu pajunkissan päällä.

Kuusi
Oksassa on erilaisia silmutyyppejä, kuten kärkisilmu ja hankasilmu. Kärkisilmun avulla puu kasvaa pituutta ja samalla se kurkottelee valoon. Suorarunkoiset puut, kuten haapa ja mänty kasvavat pituutta kärkisilmusta.

Haapa

Sen sijaan esimerkiksi raudus- ja hieskoivun pituuskasvu alkaa hieman alempaa lehtihangassa olevasta silmusta. Muista kasveista tulee mieleeni tomaatin taimet, joista poistetaan ns. varkaita eli ylimääräisiä versoja taimen jokaisesta lehtihangasta, jotta kasvi ei kuluta turhaa energiaa verson kasvattamiseen.

Tammi

Silmujen puhkeamisen voi parhaiten ennustaa laskemalla yhteen kevätpäivän tasauksesta (20. tai 21.3.) lähtien plusasteisten päivien keskilämpötilat. Lehdet ilmaantuvat, kun summa lähentelee lukemaa 250, mutta yleensä lämpösumman kertymiseen kuluu ainakin kuukausi.

Pihlaja

Pohjoisten metsäpuiden kukinnan ja lehtimisen on havaittu aikaistuneen keskimäärin 0,1 päivää vuodessa. Vuodesta 1848 lähtien on nimittäin koottu tietoja, miten lämpötilan nousu vaikuttaa kasvien vuosirytmiin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

 

Vaahtera
Havaintoverkon tulosten mukaan esimerkiksi hieskoivun lehteen tulo aikaistui selvästi Suomessa vuosina 1997 – 2006. Aikasarjoja keräsi aluksi Suomen Tiedeseura, sittemmin Helsingin yliopisto.

Tuomi

Lämpösummamallin avulla arvioitiin, kuinka suuri lämpeneminen aiheuttaa havaitun aikaistumisen. Sen tuloksena selvisi, että kevään lämpötila on noussut keskimäärin 1,8 °C vuosisadassa.

Kevätsää, lämmittää,
luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa,
puut jo silmut saa.
Lintusten nyt laulu soi,
puut ja metsät vihannoi.
Kevätsää, lämmittää,
luonnon herättää.

Lähteet: Eero Kubin, Jarmo Poikolainen, Kauko Salo, Tatu Hokkanen, Jorma Pasanen ja Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus Luke 28.11.2012; Henry Väre &Heikki Kiuru, Suomen puut ja pensaat; Johanna Mehtola, Suomen Luonto 3/2022; Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti 3.4.2010; Lotta Lindholm, Meillä kotona 8.1.2017; Mikko Puttonen, Tiede 9.6.2011. Runon kirjoittaja on tuntematon.