Pakurikääpä

09 huhtikuuta 2022

Suuret hiilimäisen mustat, röpelöiset kasvannaiset koivujen kyljissä ovat tuttuja luonnossa liikkujille. Pakuri on helppo erottaa muista käävistä, joita Suomessa kasvaa noin 230 lajia. Oikeastaan se mustanpuhuva möykky koivun kyljessä ei ole kääpä eikä pahka, vaan lahottajasieni. Kansankielessä tuosta kasvaimesta käytetään nimeä pakurikääpä.
 
Pakurikääpä on helppo tunnistaa, sillä se on omalaatuisen näköinen, jopa vähän pelottavakin ilmestys. Pakuri on kasvannainen, joka syntyy puuta lahottavan pakurikääpäsienen ja isäntäpuun taistelusta. Sen aiheuttaa siis pakurikääpä, joka voi elää puussa vuosikymmeniä ilman, että se tekee itiöemää. Kun itiöemä sitten muodostuu, se on laaja, mustanruskea pinnanmyötäinen pahkura, joka repäisee koivun tuohen rikki ja tappaa samalla puun.



Koivulla tai muilla lehtipuilla kasvaa myös pahkoja, jotka kasvaimen tapaisia kasvuhäiriöitä. Ne eivät kuitenkaan ole pinnaltaan hiiltyneitä eivätkä kovin rosopintaisia.
 
Pakurikääpä on hyvin yleinen koko maassa, yleisimmin sitä tavataan luonnonvaraisena koivussa. Kääpää myös viljellään etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueilla. Pakurin viljely alkoi Suomessa vuonna 2014, mutta se on vielä pienimuotoista. Keinotekoinen kasvatus tapahtuu istuttamalla eli ymppäämällä pakurisieni koivuun, satoa on odotettavissa 8 – 10 vuoden kuluttua.

Pakurin keruu ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen pitää olla maanomistajan lupa, mutta omasta metsästä sen voi ottaa. Kasvannainen irrotetaan vaikkapa kirveellä, sen jälkeen kääpä kuivataan säilömistä varten. Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan mukaan pieniksi palasiksi pilkottu pakuri kuivuu helpoimmin. Kannattaa varmistaa, että kääpä on täysin kuiva, ennen kuin se jauhetaan hienoksi jauheeksi. Toki teen voi keittää myös pienistä palasista, ja niin kauan kuin tummaa väriä irtoaa, pakuri on käyttökelpoinen.
 

Pakurijauhetta käytetään kaksi teelusikallista puoleen litraan tai litraan vettä sen mukaan, kuinka voimakasta juomaa haluaa hauduttaa. Maku ei ole mitenkään erityinen, mutta sitä voi makeuttaa hunajalla tai kardemummalla. Pakurikääpäteestä aistii kyllä sienen maun, toiset pitävät siitä, toiset eivät.

Pakuria on käytetty myös alkoholiuutteiden valmistamiseen. Pakurijauhetta voi ostaa valmiina esimerkiksi luontaistuotekaupoista. Eräs suomalainen yritys aikoi tehdä pakurista teollista juomaa, mutta se jäi kokeilun asteelle, tuttavani oli yksi koehenkilöistä. Runsaasti antioksidantteja sisältävän pakurin sanotaan olevan todellinen terveyspommi, ja se onkin noussut maailmalla trendikkääksi superruuaksi. Suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää. Kosmetiikkatuotteena pakurikääpää saa myydä myös Suomessa.
 

Kälyni Heli on irrottanut pihakoivustaan pakurikäävän ja pilkkonut sen kuivattamisen jälkeen. Toisessa kuvan purkeista on näitä käävän palasia ja toisessa hienoksi jauhettua kääpää. Meidän perhe sai omat purkilliset tätä ”Pajan pakuria”. Olemme hauduttaneet pakurinpalasia ja juoneet niistä tehtyä teetä. Kälyni nauttii pakuriteetä lähes päivittäin hillitäkseen kahvinjuontiaan, hänen mielestään varsinkin iltaisin pakuri on lempeämpi vaihtoehto. Käly on kehitellyt myös uuden käyttötavan pakurijuomalle: hän keittää riisinkeittimessä riisit pakuriliemessä.

Pakuria on hyödynnetty vuosisatojen ajan luontaislääkkeenä Aasiassa ja Venäjällä. Erityisesti Karjalassa pakurikäävällä on hoidettu monenlaisia vaivoja aina lapsettomuudesta ja flunssasta syöpiin asti. Kaikkiin vaivoihin se ei varmasti vaikuta, mutta joissakin vaivoissa pakurikääpä saattaa auttaa. Pakurikasvannaisia myydään edelleen venäläisillä toreilla teeaineeksi. Pakuria on Suomessakin käytetty sodan aikana teenkorvikkeena, jota myytiin nimellä Tikkatee.

Pakurikääpä katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeeksi. Vaikka pakurin käyttö elintarvikkeena on yhä kielletty Suomessa eikä sen terveyshyödyistä ole tarkkoja tieteellisiä todisteita, Jyväskylän yliopiston tutkija Panu Halme puolustaa sen käyttöä. Hän on luennoinut yliopistossa pakurikäävästä ja järjestänyt luennoilla myös pakuriteemaistiaisia.

Vanhempi tutkija Henri Vanhanen Luonnonvarakeskus Lukesta on työskennellyt viitisen viime vuotta pakuritutkimusten ja -hankkeiden parissa. Hän sanoo, että pakurilla saattaa olla paljonkin erilaisia terveysvaikutuksia, esimerkiksi se näyttäisi vaikuttavan immuniteettiin. Vanhasen mukaan laboratorio- ja eläinkokeet ovat lupaavia. Kliinisiä kokeita ihmisillä on kuitenkin tehty vasta vähän, joten edelleen on epäselvää, millaisella mekanismilla pakurikääpä vaikuttaa suun kautta otettuna. Vanhanen itse nauttii pakuria miltei joka päivä.
 

Vastustuskyvyn vahvistumisen lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä, että pakuri voi vähentää elimistön jatkuvaa matala-asteista tulehdustilaa, joka liittyy moniin länsimaiden elintasosairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen, valtimotautiin ja vanhuusiän muistisairauksiin. Pakurikäävästä on myös eristetty eräiden syöpäsolujen kasvua hidastavia aineita.

Luonnonvarakeskuksen immunologiaan perehtynyt tutkija Pertti Marnila mainitsee Kiinassa tehdystä tuoreesta kokeesta, jossa pakuri muun muassa korjasi epäterveellisellä dieetillä olleiden rottien rasva-aineenvaihduntaa. Marnila varoittaa silti pitämästä pakuria ihmerohtona. Hänen mukaansa tämänhetkisen eläinkokeista saadun tiedon perusteella näyttää, että pakuri voisi olla osa terveellistä ruokavaliota. Jokaisen ihmisen tilanne on kuitenkin erilainen, mikä auttaa yhtä, voi olla toiselle haitaksi.
 
Pakurin terveyttä edistävistä tai lääkinnällisistä vaikutuksista ei ole varmaa tieteellistä tutkimusnäyttöä ihmisillä, mutta solumallien ja eläinkokeiden tulokset ovat tieteellisesti päteviä. Pakuri on erittäin lupaava luonnontuote, jota ehdottomasti kannattaa tutkia lisää, arvioivat tutkijat Henri Vanhanen ja Pertti Marnila. Puutteellisen tutkimusnäytön takia sitä ei kuitenkaan voi vielä suositella minkään vaivan tai sairauden hoitoon. Pakurikäävän pitkäaikaisvaikutuksiakaan ei vielä tiedetä.
 


Tutkijat neuvovat, että pakurin käyttö kannattaa aloittaa varovasti, jos sitä ei ole ennen nauttinut. Samoin jos on jokin sairaus tai lääkitys, pakuriteen juomisesta on syytä keskustella lääkärin kanssa. Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojalta on ilmestynyt pari vuotta sitten Pakurikääpä-kirja. 

missä on se maailma?
jossa on puhdasta
linnut laulaa ja lapset nauraa
pienet, kimaltelevat, kiemurtelevat ötökät
kääpä kannossa, lahossa rungossa
sikin sokin on joku heittänyt kaikki haavat ja koivut
vihreä verho kasvoillani

Elämä on hiljaa

Lähteet: Antti Mikkola, Yle. Uutiset 96.2021; Heikki Kotiranta, Kantasienet. Suomen luonto. Kasvit; ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen, Avainapteekit 18.10.2019; Lasse Kosonen, Suomen Luonto 22.1.2018 ja 9/2012; Luke Luonnonvarakeskus. MetInfo – Metsien terveys; Ruokavirasto; Seppo Vuokko, Suomen Luonto 7.9.2016; Suomen Pakuri; Tuija Manneri, Maaseudun Tulevaisuus 9.12.2017; Yle. Keski-Suomi 31.5.2011; Elämä on hiljaa 26.11.2000 osa runosta, jatkoon.blogspot.com/2017/10.

Lähetä kommentti