Kotipihan lintulaudalla on vilkasta

09 tammikuuta 2022

Mustarastas liihottaa matalalentoa miltei pimeän aikaan lintujen ruokintapaikalle. Olin heitellyt maahan jo rusinoita, joita se tuli noukkimaan. Joskus mustarastas jää oksalle odottamaan annostaan, kun näkee minun tulevan. Eräänä talvena mustarastas tuli niin kesyksi, että se oli odottamassa rusinoitaan kodinhoitohuoneen oven ulkopuolella – ei sentään koputtanut nokallaan oveen.

Mustarastas
Osa mustarastaista jää talveksi Suomeen, pääosa muuttaa kuitenkin Länsi-Eurooppaan. Luullakseni vain koiraat jäävät, ainakin olen nähnyt pelkästään niitä ruokintapaikalla. Yhä useampi mustarastas pystyykin talvehtimaan maassamme lisääntyneen ruokinnan ansiosta.

Tammikuun alun päivä on lyhyt, joskus se on hyvin hämäräkin. Muutaman tunnin aikana talvilintujen täytyy ehtiä syödä niin paljon, että ne selviytyvät seuraavasta pakkasyöstä. Pihassa käykin kova siipien suihke ja lintujen vilinä, kun siivekkäitä tulee ja menee.

Tilhi
Ruokintapaikalle lennähtää useita kertoja päivässä kymmenien tilhien parvi. Ne saapuivat Etelä-Karjalaan joulukuussa ja ovat jo tyhjentäneet ainakin meidän pihan pihlajat marjoista, nyt kelpaa jo muu eväs. Kun kaikki alueen pihlajat on koluttu tyhjiksi, linnut jatkavat matkaansa etelää kohti jopa Välimeren maihin asti.

Sinitiainen
Lintujen ruokintapisteitä on kahdella puolella taloa metsikön reunassa. Tarjolla on kuorittuja auringonkukan siemeniä, murskattua pähkinää, kauraa, jyväsekoitteita ruoka-automaateissa sekä oksiin ripustettuina talipalloja, rasvasiementankoja ja ihraa, samoin itsetehtyjä rasva-siemensekoituksia.
 
Tyhjät maitotölkit ovat käteviä siihen tarkoitukseen: sekoitin sulaan munkinpaistorasvaan siemeniä ja pähkinöitä sekä jotain kaupan ötököitä. Tankojen jähmetyttyä revin purkin kuoret pois ja ripustin ruokatangot kiinnitysnarustaan puiden oksille. Tällainen paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia.

Pikkuvarpusia
Ruokinta-automaattien alustat on syytä puhdistaa iltaisin, etteivät maahan pudonneet siemenet ja jyvät houkuttele paikalle jyrsijöitä ja toisaalta lintujen ulosteet aiheuta salmonellaa siivekkäille. Kuorittujen auringonkukansiementen ja kaurojen ansiosta maahan tippuvan roskan määrä on tosin aika vähäistä.
 
Aamuisin tarkistan ja tarvittaessa täytän automaatit sekä nakkelen rusinoita rastaille. Jos yöllä on satanut lunta, hangelta erottuu tuttuja jälkiä, kun rusakot ovat käyneet etsimässä ruokaa ja ehkäpä nyhtäisseet suuhunsa lyhteestä muutaman kauranhelpeen. Tänä aamuna näinkin rusakon itse teossa.

Keltasirkkuja
Keltasirkut pöllähtävät parvena paikalle, mutta hetken kuluttua ne säpsähtävät jotain ja säntäävät lentoon. Pikkuvarpusetkin ovat parvilintuja, mutta eivät ole yhtä arkoja kuin sirkut. Ne penkovat innokkaasti lyhdettä ja poikkeavat noukkimassa siemeniä automaatista.

Talitiaiset ja sinitiaiset hakevat yksittäisen pähkinän murun tai auringonkukan siemenen ja lennähtävät syömään sitä viereisen katajan oksille. Tiaisten onkin oltava ahkerina, sillä esimerkiksi sinitiaisen täytyy tankata ruokaa kaksin-kolminkertaisesti oman painonsa verran selvitäkseen hengissä pakkasyön yli.

Viherpeippo
Viherpeipot käyvät päivittäin ruokailemassa muutaman linnun parvessa tai yksinään, niitä on ollut jo monena talvena ruokintapaikalla. Osa viherpeipoista onkin alkanut jäädä talvehtimaan eteläiseen Suomeen talvien lämpenemisen myötä. Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme, sillä talitiainen ja sinitiainen sekä viherpeippo ovat BirdLifen mukaan runsastuneet viime vuosikymmenten aikana, samoin pikkuvarpusten määrä on kasvanut huomattavasti.

Harmaapäätikka
Metsälinnuista kuusi-, hömö- ja töyhtötiainen varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta kovien pakkasten aikaan nekin vierailevat ruokintapaikoilla. Harvinaisina vieraina ne ovat poikenneet tänä talvena pihassamme, kuten myös pyrstötiainen. Harmaapäätikka käy silloin tällöin talilla, samoin närhi piipahtaa joskus.

Käpytikka ja talitiainen
Maamme yli 240 pesimälajista reilu neljännes yrittää selviytyä hengissä Suomen talvesta. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Ihmisen tarjoama ruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen.
 
Talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä lisääntymisajan kynnyksellä, lisäksi ne voivat valita parhaat pesäpaikat, ennen kuin niiden lajikumppanit saapuvat Keski-Euroopasta. On riski jäädä pakkasen armoille Suomeen, mutta toisaalta muuttomatka on raskas ja monesti turvaton.

Pyrstötiainen
Lintulaskijoiden mukaan talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Tikliä en ole tänä talvena vielä nähnyt, mutta kylläkin viime talvena.
 
Ruokinnalla käy edelleen myös kaksi peipposta. Valkoselkätikka ei ole käynyt meidän pihassa, mutta naapurit ovat nähneet sen heidän ruokintapaikallaan. Punatulkutkin voivat käydä ruokinnalla, sen tietävät tuttavamme, joiden pihassa niitä poikkeaa kymmenkunta lähes päivittäin.

Mutta mitä tapahtuu?
Katso ympärillesi!
Paljaat puut
ja lyhyt päivä.
Voi kuinka kylmä
teiden varrella
Ehkä pian
Lunta sataa.
Tämän kylmän kanssa
sisällä pysymme
ja yhdessä laulamme.
Carla Piccinini

Lähteet:; Antti Lähteenpää. Heidi-Maria Harju, Antti Haavisto Yle. Uutiset. Kotimaa 17.12.2013; BirdLife; LuontoPortti; Yle. STT. 21.11.2021/BirdLife Suomi -järjestön suojeluasiantuntija Tero Toivanen; Carla Piccinini, Talvi.

4 kommenttia

  1. Samansukuisia vierailta käy myöskin meidän ruokintapaikoillamme, mutta lisäksi ehkä 20-30 linnun punatulkkupopulaatio. Näistä kauniista talvilinnuista olemme saaneet nauttia kaikki ne vuodet, jotka olemme täällä asuneet. Moni vieraistammekin on ihmetellyt, miten paljon punatulkkuja täällä on.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Tiinatei.
    Mikä valtava punatulkkupopulaatio tosiaan - uskomatonta. Iloitsen kanssanne ja puolestanne :) Annatteko niille erityisruokaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan auringonkukan siemeniä saavat, joskus joitain muita siemensekoituksia, mutta ei mitään ihmeellistä. En tiedä, pesivätkö ne lähistöllä, ympäristö on kkyllä pesinnälle sopiva.

      Poista
  3. Kiitos tästäkin kommentistasi. Ympäristö on varmasti punatulkkujen mieleen, ja teillä toki hyvät tarjottavat :)

    VastaaPoista