Kylläpä olikin komeat ruskarinteet Äkäslompolossa syyskuussa, kun vaivaiskoivut loistivat tulenpunaisina. Entisen penninkolikon kokoiset, piparkakkureunaiset lehdet saavat syksyllä upean värin, joka vaihtelee keltaisesta syvän punaiseen ja jopa violetinsävyiseen, kun vaivaiskoivujen lehtivihreä vetäytyy syksyllä oksistosta varren sisälle ja juuriin. Lehdet tippuvat ja koivu jää lepotilaan, kunnes virkoaa kasvamaan taas uuden kesän tultua.
Kun Etelä-Suomen koivut alkavat olla seuraavana keväänä jo vähintäänkin hiirenkorvalla, pohjoisimman Lapin vaivaiskoivut ovat vasta vapautumassa lumipeitteen alta. Vaivaiskoivun kasvukausi on tunturi- ja lumenviipymäalueilla vain parisen kuukautta, sinä aikana koivulle on kertynyt mittaa muutama sentti. Vaivaiskoivu on enimmilläänkin reilun metrin mittainen, monesti se on vain pensas. Tuulisilla tunturikankailla vaivaiskoivu jää usein aivan maata pitkin suikertavaksi varvuksi; se on sitkeä ja kykenee sopeutumaan ankariin olosuhteisiin.
Vaivaiskoivu kuuluu maamme alkuperäiseen kasvistoon, ja se on maailman pohjoisin koivulaji. Sitä tavataan lähinnä Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Venäjällä Jenisein alueelle asti, pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Huippuvuorille saakka. Meillä vaivaiskoivua tavataan koko maassa. Pohjois-Suomessa vaivaiskoivu kasvaa tunturikankaiden ja soiden ohella kangasmetsissäkin. Etelä-Suomessa se kasvaa yksinomaan soilla, tosin suurin osa eteläsuomalaisista vaivaiskoivun kasvupaikoista on nykyisin ojitettu.
Vaivaiskoivuksi sanotaan usein virheellisesti myös tunturikoivua, joka muodostaa puuttoman tunturin ja havumetsän väliin koivuvyöhykkeen. Vaivaiskoivusta on käytetty myös nimityksiä nälkäkoivu ja kopeekkalehti. Sen lehdistä on saatu keltaista väriä ja oksia on laitettu vuoteen pohjaksi. Ruoanvalmistuksessa vaivaiskoivun nuoria lehtiä voi käyttää vaikkapa persiljan asemesta. Ne sopivat tuoreina tai pakastettuina mausteeksi tuoresalaatteihin ja leivän päälle, keittoihin, kalaruokiin sekä levitteisiin.
Vaivaiskoivu on hies- ja rauduskoivun kääpiömäinen lähisukulainen. Joskus vaivaiskoivu muodostaa tuntureiden ja kangasmetsien painanteisiin sekä soiden reunoihin vaikeasti ylitettäviä tiheikköjä, kun sotkuisesti toisiinsa kietoutunet varvut takertuvat kulkijan jalkoihin. Vaivaiskoivut ovat Lapin eläinten, kuten porojen, myyrien ja jänisten ravintoa, samoin riekko syö vaivaiskoivun ja mustikan varpuja matalan lumikerroksen aikaan. Pienimmille eläimille vaivaiskoivut tarjoavat suojapaikkoja etenkin petolintuja vastaan, myös monet linnut tekevät kesäisin pesänsä vaivaiskoivun suojiin.
Tunturi- ja hallamittariperhosen toukat käyttävät vaivaiskoivun lehtiä ravintonaan ja voivat tehdä vaivaiskoivuille suurtakin tuhoa. Yleensä koivut toipuvat seuraavaan kesään mennessä, vaikka toukat olisivat syöneet lehdet. Jos toukkatuhoja kuitenkin osuu peräkkäisiksi vuosiksi, vaivaiskoivut useimmiten menehtyvät.
Sitkeytensä ja monihaaraisuutensa vuoksi vaivaiskoivua on myös käytetty lattialuudan harjaksina, siitä on kuulemma saanutkin parhaat luudat. Vaivaiskoivu on aikanaan ollut tärkeä polttoaine Pohjois-Suomessa, sillä se palaa kuumalla liekillä myös tuoreena. Palavaa ainesta on kuitenkin muistettava lisätä koko ajan nuotioon.
Erämaassa oppia voi sen:
tärkeää on yksinkertainen,
vaivaiskoivu, kelottunut puu,
polku, joka eteen avautuu,
lammen vesi syvän sininen,
valon kajo, tuuli hiljainen.
Erämaassa ymmärtää voi sen:
tärkeää on elää kuunnellen.
Silloin puhuu ruska tunturin,
puro soittaa kielin tuhansin,
vaivaiskoivu lauluun puhkeaa,
joka korsi kiittää Jumalaa.
Erkki Leminen
Lähteet: areena. yle.fi; Arto Kurtto, Lasse J. Laina, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Lasse J. Laine, Suomen luonto; Luontoilta, toimittanut Veikko Neuvonen; LuontoPortti; Peda.net; Ville Vanhala, Seura. Tiede ja luonto 7.5.2015; Reija-Tuulia Heinonen ja Sirkka Suomi-Vihonen, Kasvikirja; Ruokatieto; Seppo Vuokko, Koivukasvit, Suomen luonto; UPM Forest Life; Ville Vanhala, Tiede&Luonto, Seura 7.5.2015; wikikko; oulu.fi; Erkki Leminen, vauva.fi. Erämaa-runosta alkuosa 19.9.2018.
Lähetä kommentti