Maaliskuu tuo kevään sanoman

07 maaliskuuta 2020

Vanhassa roomalaisessa kalenterissa maaliskuu eli Mensis Martius oli vuoden ensimmäinen kuukausi. Vuoden 152 e.a.a. jälkeen vuodenvaihde kuitenkin siirtyi tammikuulle, koska tasavallan korkeimmat virkamiehet eli konsulit aloittivat silloin virkakautensa.

Sodanjumala Marsin mukaan nimetty kuukausi sai uuden nimen, kun Rooman keisari Commodus (180–192 j.a.a) muutti maaliskuun nimeksi Felix eli onnekas. Hänen kuoltuaan maaliskuu sai takaisin entisen nimensä Mensis Martius, josta se tuleekin moniin kieliin. Tällaisia ovat ruotsin ja ranskan mars, englannin March, saksan März, viron märts ja venäjän марш (marsh). Suomi poikkeaa tässäkin suhteessa indoeurooppalaisista kielistä, koska meillä maaliskuun nimessä ei ole viittausta Marsiin. Virossa toinen maaliskuun nimi on muuten paastukuu.
 
 
Maaliskuun suomalaisen nimen alkuperästä on useita näkemyksiä. Elias Lönnrot mainitsee vuoden 1874 sanakirjassaan maaliskuun nimenä mahlakuu. Joissakin murteissa kuukaudesta käytetään nimeä maalliskuu. Yleisimmin maaliskuun nimen arvellaan juontuvan maa-sanasta, sillä maaliskuussahan maa useimmiten paljastuu lumen alta ainakin auringon lämmittämissä paikoissa. Itsekin käytän sananpartta ”Maaliskuu maita näyttää”.

Maaliskuussa on kevätpäiväntasaus, jolloin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla 12 tuntia eli yhtä pitkät. Kevätpäiväntasaus sijoittuu 19. ja 21. maaliskuuta välille, tänä vuonna se on 20.3., minkä jälkeen valoisa aika pitenee meillä pohjoisella ja lyhenee eteläisellä pallonpuoliskolla. Kevätpäiväntasaukseen liittyi ennen aikaan moniakin sään ennusmerkkejä. Mekin voimme toki tarkkailla, pitävätkö nuo merkit paikkansa yhä edelleen.

Kevätpäiväntasauksen päivää pidetään vuoden kuivimpana. Siksi muun muassa pajujen ja leppien hävittäminen tuona päivänä onnistuu parhaiten. 

 
Vielä maaliskuussa sää saattaa yllättää meidät ankarilla lumituiskuilla, tosin Pohjois-Suomessa kuukausi on yleisesti talvinen. Kalenterin mukaan maaliskuu on jo ensimmäinen kevätkuukausi, mutta meteorologisesti normaalivuosina kevään alkua odotellaan suuressa osassa maata huhtikuun puolelle saakka. "Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää", kelirikkoa ja tulvaahan tuo sananparsi tarkoittaa

Jo lapsuudessa on opin marjanpäivään (tänä vuonna 22.3.) liittyvän sanonnan, jossa lumen määrä on ennusmerkkinä tulevasta: "Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla". Peräpohjolassa puolestaan ennustetaan: "Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa". Eli jos Mariana on yöpakkanen, niin sen jälkeen on vielä 40 pakkasyötä ennen kesää. Maaliskuun säästä on myös ennustettu tulevan kesän kelejä. Maaliskuuta pidetään leikillisissä sanonnoissa kylmänhaluisena ja vihaisena, mutta auringonlämpö sulattaa lopulta sen jäiset tunteet.

Maaliskuun tuulta kutsuttiin metsän kuningas Tapion riihen puinniksi. Vanhan kansan mukaan Tapio pui riihtä silloin, kun kova tuuli katkoo puiden oksia, irrottaa roskia ja lennättää niitä ympäriinsä. Tapion sanottiin myös kylvävän, kun metsänhaltija levittää puiden siemeniä ja käpyjä keväthangille. Metsänkylvöstä laskettiin yhdeksän tai seitsemän viikkoa suliin vesiin

 
Maaliskuu taittaa talven, etenkin kun keväät ovat muuttuneet leudommiksi. Monien muuttolintujen ensimmäiset yksilöt saapuvat meille sopivien tuulten tuomina tunnustelemaan kevään edistymistä. Tosin takatalven sattuessa ne palaavat hieman etelämmäksi odottelemaan suotuisampia kelejä. Koska moni lintu jää nykyisin talvehtimaan maahamme, on joskus vaikeaa sanoa, milloin jonkin lintulajin muutto on todella alkanut. 

Nykypäiviin on ainakin Vanajalla säilynyt kurkien kevätmuuton aikaa kuvaava sanonta ”Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistani”. Näin virkkaa kurki, kun se on lähdössä talvehtimisalueeltaan kohti Pohjolaa. Tämä alkujaan kevätpäiväntasausta kuvaava värssy oli jo Mikael Agricolalla vuoden 1544 Rucouskiriassa ja sittemmin Jonas Raumannuksella käsikirjassaan 1646. Sananpartena sama määritelmä tavataan vielä Gananderin sanakirjassa vuodelta 1789.

Muuttolintujen saapumista tilastoimalla saadaan arvokasta tietoa, miten lauhtuva ilmasto vaikuttaa kevätmuuton ajankohtaan. Maaliskuu on myös tikkojen kuukausi. Kuulinkin jo napakkaa rummutusta luonnonsuojelualueella, jolla elelee harmaapää-, pikku-, käpy- ja valkoselkätikkoja. 

 
Maaliskuussa lintuharrastajalle alkaa todellinen kevät, kun kiurut ja töyhtöhyypät saapuvat peltoaukeille. Maaliskuun yön valtiaita ovat puolestaan pöllöt, mutta enemmän niitä kuulee kuin näkee. Aivan maaliskuun alussa kuulinkin helmipöllön puputtavan aamutuimaan Pielaveden maisemissa. Lisäksi näin ensimmäisten joutsenten tepastelevan  jäällä ja uiskentelevan virtojen sulavesissä. Kuun puolenvälin jälkeen pelloilla saattaa tavata muutaman sadan linnun lepäileviä joutsenparvia, tosin sellaisia parvia on tänä vuonna nähty jo helmikuussa. Maaliskuussa myös teeret alkavat pulputtaa, se ääni  voi kuulua kaukaakin järvenselkien yli. Suomeen kevään ensimmäinen kuovi saapuu keskimäärin 16.3.

Ahvenet ja muut keväällä kutevat kalat aktivoituvat, kun jää ohenee ja valoa pääsee sen alle. Kutuun valmistautuva ahven saalistaa ahkerasti ja voi käydä tähän aikaan hyvin pyydykseen.

Helmi-maaliskuussa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Kevätauringossa pehmentynyt lumen pinta jäätyy yön pakkasilla kovaksi hangeksi, joka antaa kulkijalle siivet selkään. Jossain päin Suomea puhutaan hankikeleistä, meillä Savossa hankiaisista. Lapsena rakastin kovilla hangilla juoksentelua, ja se on mieluisaa nyt aikuisenakin. Maaliskuussa pajunkissat alkavat pörhistää turkkiaan, ja niitä onkin helppo hakea maljakkoon aamun varhaistunteina hankikannon aikaan.


 
Maaliskuuhun kuuluvat myös sulamisvesien muodostamat jääputoukset ja -puikot, jotka ovat näyttävimmillään lopputalvella. Hiihtoretkillä olenkin niitä usein ihastellut, tosin tänä vuonna jäille ei ole ollut asiaa.
 
Kevätpäiväntasauksen valoa voimistaa lumihangen lisäksi se, että maaliskuussa on usein pitkiä pilvettömiä jaksoja. Se puolestaan mahdollistaa upeat maaliskuun yöt, jotka ovat parhaimmillaan kuulaita ja tähtikirkkaita. Pakkasta voi olla paljonkin, mutta kuivassa ja tyynessä säässä kylmyys ei tunnu kovin purevalta.

Täysikuu on minusta taianomainen, koska se valaisee maiseman niin hyvin, että metsässä ja järven jäällä näkee kulkea melkein yhtä hyvin kuin päivällä. Maaliskuun täysikuu on tänä vuonna 9.3. Toisaalta, jos kuu on pimeässä vaiheessa, tähtitaivas ja revontulet näkyvät paremmin.

Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Sanonta Karstulasta)
Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Sanonta Suomussalmelta)


Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.
Taikurinhatun lorupankki

Lähteet: Anssi Alhonen, Taivaannaula.org; Asko Palviainen, tähtitieteilijä ja Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija. Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy 1.3.2018; Heikki Tarma, historioitsija, www.heikkitarma.fi; Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry; HS Sanakirja.org; Juha Rahkonen, Apu-lehti; kirsinkonttuuri.blogspot.com; Kirsti Aapala, Kotimaisten kielten keskus Kotus; Markus Mäntykannas. Foreca 6.3.2018; Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry; Suomen Luonto 22.2.2019; tunturisusi.com; wikiquete; Pii paa puu -kuukausilorusta osa 20.6.2008 Taikurinhatun lorupankki.

2 kommenttia

  1. Hei Sirpa.
    Todella mielenkiintoisa ja hieno teksti sekä kivat kuvat.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anu! Iloa ja valoa päivääsi :)

    VastaaPoista