Tiaisenpojan kylpyhetki

Lintujen vesiallas näyttää olevan ahkerassa käytössä meidän pihassa - vesi pärskähtelee lintu-uimareiden ympärillä, kun ne huitovat vauhdikkaasti siivillään. Olen kokeillut tämän sementtialtaan sijoittamista moneen paikkaan, mutta parhaaksi osoittautui reilun metrin korkuinen sammaloitunut kivi, jonka päällä vadinmallinen amme pysyy hyvin paikoillaan. Alun perin laitoin altaan linnuille juomapaikaksi, mutta siitähän näyttääkin tulleen suosittu kylpyamme. Tällä kertaa koko poikue halusi tulla kylpemään yhtä aikaa.

Kokonsa puolesta allas sopii parhaiten pikkulintujen kylpemiseen. Tänä kesänä sen vedessä ovat räpiköineet ainakin sini- ja talitiaiset sekä harmaa- ja kirjosiepot. Linnut näyttävät peseytyvän ihan tosissaan, lieneekö sitten kyseessä virkistäytyminen vai hygienian hoito.

 

Vesi vain pärskyi, kun tiaisenpoika kylpi innokkaasti. Kylvyn jälkeen se oli ihan uitetun näköinen ja lennähti nopeasti viereisen omenapuun oksalle ravistelemaan vettä pois höyhenistöstään.

 

Pitääkseen itsensä puhtaana linnut huoltavat ja hoitavat höyhenistöään jatkuvasti ja käyttävät jopa kymmenesosan päivästään höyhenpuvun huoltoon. Sulat puhdistetaan liasta ja järjestetään ojennukseen, lisäksi untuvien seasta pöyhitään loisia.

Välillä pelkkä nokalla oikominen ei enää riitä, vaan tarvitaan perusteellisempaa pesua ja puunausta. Keväällä vesilätäköitä on runsaasti, samoin kesällä sateen jälkeen. Pitkien poutajaksojen aikana vesipesuun on harvemmin mahdollisuutta, tosin varpuset ja jotkut muut linnut kylpevät myös hiekassa. 

Harakoille altaamme on liian pieni uintitarkoitukseen, mutta eilen sepelkyyhky pistäytyi juomassa. Muutaman kerran olen nähnyt harakan tipahtavan pihan vesitynnyriin, kun se on juonut ja yrittänyt tasapainoilla tynnyrin reunalla.

Muutama päivä sitten sinisorsa kylpi oikein kunnolla Saimaan aalloissa mökkimme edustalla ja seuraavana päivänä isokoskelo peseytyi pitkän kaavan mukaan samassa lahdelmassa. Vesilinnutkin siis huuhtovat höyhenpukunsa tai ehkä se oli vain virkistäytymistä, koska sorsalinnut pitää höyhenpeitteen vettähylkivänä rasvaamalla itseään rasvarauhasensa eritteillä.

Jotkut linnut ovat oppineet häätämään loisia muiden eläinkunnan edustajien avustuksella, muun muassa närhien tiedetään laskeutuneen muurahaispesiin ja antaneen muurahaisten hakea kirppuja itsestään.

 

Muurahaisista sainkin aasinsillan muurahaispesätutkimukseen, sillä Itä-Suomen yliopisto kutsuu meitä kaikkia keräämään tietoja kekomuurahaisista. Kansalaiskeräyksen tavoitteena on selvittää kekomuurahaisten levinneisyyttä Suomessa sekä lisätä tietoa lajien pesintäympäristöistä. Muurahaistutkimukseen voivat yksityishenkilöiden lisäksi osallistua yhteisöt, kerhot ja koululuokat. Löydät ohjeet kekoja rakentavien muurahaisten keruuta ja postittamista varten Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilta www.uef.fi/fi/web/ebsi/muurahaiset.

Maanantaina, maanantaina, vihreällä lehdellä mato.
Tiistaina tintti sinitaivaalla lentää, titi tyy, titi tyy. ---

Värssyjä

Lähteet: Itä-Suomen yliopisto; Jussi Murtosaari, Keskisuomalainen, Erä ja luonto 12.4.2015; Savon Sanomat 18.7.2018; Värssyjä.