Pesällinen harmaasiepon poikasia

Perhetutut saivat mökillä naapurikseen harmaasiepon. Harmaasiepon pesintä pihapiirissä asettaa omat rajoitukseksensa, niinpä mökkiläiset katsoivat parhaaksi sopeuttaa oman elämänsä näiden lyhytaikaisten vieraiden mukaan. Kun poikaset oli saatu maailmalle, ilo ja huojennus lienee ollut molemminpuolista.

Harva lintu pesii yhtä lähellä ihmistä kuin harmaasieppo. Sen pesän voi löytää ikkunalaudalta, pöntöstä, halkopinosta, kukkaruukusta tai oikeastaan mistä vain. Harmaasiepon pesä sijaitsee usein ikään kuin hyllyllä ja pesästä on aina hyvä näkyvyys. Meidän vapaa-ajantalossa harmaasieppo oli tehnyt pesänsä sadevesikourun yläpäähän, josta se näki hyvin yli koko pihamaan, mutta me emme sen pesään.

Koska pesät ovat avoimella paikalla, osa niistä tuhoutuu kesän mittaan niin pihoilla kuin metsissäkin. Tälle naapurimökin pesälle oli käydä huonosti, sillä juhannusmyrsky sai aikaan sen, että pesäpönttö liukui koivun runkoa pitkin sen juurelle. Mökin isäntä sai kuitenkin nostettua pöntön takaisin ja niin harmaasieppo jatkoi pesintäänsä Saimaan saaressa. 
 

Harmaasieppo tuo vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta eloa pihapiiriin tähystellessään kuivalla puun oksalla tai pyykkinarulla. Pääasiassa ilmasta saalistava harmaasieppo lehahtaa oksalta hyönteisen perään ja palaa pyrähdyksen jälkeen samalle paikalle. Pesän tapahtumia seuratessani näin emojen tuovan poikastensa oranssiin kitaan suurien vaaleiden perhosten lisäksi myös pitkiä toukkia. Joskus harmaasieppo noukkiikin maassa olevia selkärangattomia lentävien hyönteisten lisäksi.

Harmaasieppo kuuluu maamme kymmenen yleisimmän linnun joukkoon ja Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 1,4 - 1,8 miljoonaa paria. Linnut palaavat meille toukokuun lopulta ja lähtevät takaisin talvehtimaan Afrikan tropiikin lämpöön jo elo-syyskuussa.

Harmaasieppo munii tavallisesti viisi munaa, joita naaras hautoo parisen viikkoa. Tämän pesän viisi poikasta kuoriutuivat 30.6., minkä jälkeen pesäpoikasaika kesti kaksi viikkoa, jolloin sekä naaras että koiras syöttivät poikasia.

Tarkkailin ja kuvasin pesyettä heinäkuun puolivälissä, jolloin lintuvanhemmat kantoivat ahkerasti syötävää pesään ja veivät kakkapusseja ulos. Emojen ollessa ruuanhakumatkalla kaksi suurinta poikasta kurkki ihan pesän suuaukolla. Koko katras räpytteli siipiään ja oli jotenkin lähtövalmiin näköinen. Kun kesämökin perhe saapui kotiin saman päivän iltana kuuden maissa, ensimmäinen, se isoin poikanen lähti pesästä ja pian toinen perästä. Loput kolme jättivät pöntön seuraavana aamuna. Pesästä lähdön jälkeisinä päivinä poikaset ääntelivät lähipensaissa, mutta itsenäistyvät pari kolme viikkoa pesästä lähdön jälkeen, mihin asti emot ruokkivat niitä maastoon.

Harmaasieppo on muita sieppoja kookkaampi. Koirasta ja naarasta ei voi erottaa toisistaan ulkonäön perusteella, sen sijaan nuoret linnut ovat aluksi täplikkäitä. Harmaa- ja kirjosiepon ikäennätys on yksitoista vuotta. Lajien keski-ikä on kuitenkin selvästi pienempi kuin ikäennätys, useimmiten vain vajaat puolet ikäennätyksestä. Harmaasieppo on yksi käen yleisimmistä isäntälajeista. Koska harmaasiepon pönttö tai pesäpaikka on avoin, käkinaaraan on helppo munia sinne.

--
Kirjosieppo huutaa naaraalleen
”Tule katsomaan mitä tarjoilen”.
--
Harmaasieppo vahtii pesäpuuta,
pian on jo monta suuta
hyönteisiä huutamassa
isommiksi kasvamassa. 

Korvenneidon Runon polkuja
--

Lähteet: Antti Halkka, Krister Karttunen, Ulla Kokko, Pertti Koskimies, Juhani Lokki, Petri Nummi, Seppo Parkkinen, Teuvo Suominen, Kalle Taipale, Kotimaan luonto-opas; Juhani Lokki, Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; LuontoPortti; Perhe Lankinen; Korvenneidon Runon polkuja, spacen-runon-polkuja-sivuilla-kirjoittamiani-v-2008, Aamukonsertti kesässä (osa siitä).