Muurahaiset ovat yli sata miljoonaa vuotta sitten ampiaisista kehittyneitä myrkkypistiäisiä, jotka ovat levinneet lähes koko maapallolle. Pistiäisiin kuuluvat myös mehiläiset ja kimalaiset. Muurahaiset ovat maailmanlaajuisia menestyjiä, koska ne pärjäävät hyvin monenlaisissa elinympäristöissä ja niillä on tehokkaat yhdyskunnat.
Muistatko muurahaisiin liittyvän elämyksen lapsuuden kesiltä: Työnsit heinän tai ohuen kuoritun oksan muurahaispesään ja annoit sen maustua hetken. Sitten vedit heinää hitaasti huulten välissä ja nautit, kun kirpeys kutitti suuta. Tämä maku tulee muurahaishaposta, jonka avulla pistintä vailla olevat muurahaiset puolustautuvat.
Muurahaisilla on suuri ekologinen merkitys, sillä pesimäalueilla niitä voi olla jopa tuhansia neliökilometriä kohden. Erityisesti kekomuurahaisia pidetään tärkeinä metsien tuhohyönteisten hävittäjinä, lisäksi ne vähentävät maapohjan happamuutta keräämällä neulasia. Tämän vuoksi useissa Keski-Euroopan maissa kekomuurahaisia yritetään suojella eri tavoin.
Monilla kekomuurahaisilla on pesäverkostoja, koska yhtä kekoa ei kannata kasvattaa loputtomiin. Pesistä lähtee satojen metrien pituisia polkuja, joita pitkin muurahaiset kulkevat keräämään puista kirvojen mesikastetta. Lapsuudessani äiti kertoi, että kirvat ovat muurahaisten lehmiä, koska muurahaiset hoivaavat kirvoja ja lypsävät niitä. Puista muurahaiset keräävät myös hyönteisiä ja niiden toukkia ruoakseen. Kekomuurahaiset aiheuttavat toisaalta haittaakin hoitaessaan kirvoja, jotka ovat kasvituholaisia.
Monilla kekomuurahaisilla on pesäverkostoja, koska yhtä kekoa ei kannata kasvattaa loputtomiin. Pesistä lähtee satojen metrien pituisia polkuja, joita pitkin muurahaiset kulkevat keräämään puista kirvojen mesikastetta. Lapsuudessani äiti kertoi, että kirvat ovat muurahaisten lehmiä, koska muurahaiset hoivaavat kirvoja ja lypsävät niitä. Puista muurahaiset keräävät myös hyönteisiä ja niiden toukkia ruoakseen. Kekomuurahaiset aiheuttavat toisaalta haittaakin hoitaessaan kirvoja, jotka ovat kasvituholaisia.
Suuret muurahaiskeot ja isot polut ovat tärkeä osa iäkästä havumetsää. Keot voivat olla 50 – 100 vuotta vanhoja ja useita metrejä korkeita. Pesästä jopa puolet voi sijaita maan alla. Sekä maanpäällinen että maanalainen osa ovat täynnä erilaisia kammioita, joita käytävät yhdistävät. Keon tarkoituksena on lämmön säätely: maanpäällinen osa kerää lämpöä, jota muurahaiset johtavat alaspäin käytäviin tilanteen mukaan. Muurahaiset talvehtivat horrostilassa pesän alaosissa tai maanalaisissa onkaloissa, mutta nousevat jo varhain keväällä pesäkeon päälle.
Suomen suurin muurahaispesä on Jalasjärvellä. Yllä olevaan mahtavankokoiseen kekoon törmäsin Iso-Syötteen tunturimaastossa. Ylimmän kuvan laaja muurahaispesä on puolestaan Ylläkseltä. Suomessa kekomuurahaisten yhdyskunnat ovat vähentyneet, koska nykyinen metsätalous pirstoo ja nuorentaa metsiä ja siten muuttaa niitä muurahaisille epäedulliseen suuntaan.
Muurahaiset elävät hyvin järjestäytyneessä yhdyskunnassa, jota johtaa kuningatar. Lisäksi yhdyskuntaan kuuluu työläisiä ja kuhnureita eli koiraita. Isoissa keoissa voi asua miljoona työläistä ja jopa tuhat kuningatarta.
Kuningattaria kasvatetaan naaraista, joita ruokitaan poikkeuksellisen hyvin. Ne ovat varsinaisia munimiskoneita, jotka takaavat pesän jatkuvuuden. Useilla lajeilla kuningattaret elävät vuosia, joillakin jopa 10 - 20 vuotta. Yhdessä pesässä on yleensä useita kuningattaria, sillä osa kunkin munapolven kuningattarista jää lisääntymään kotipesään.
Työläiset ovat naaraita, joita on ruokittu huonommin kuin kuningattariksi kasvatettuja yksilöitä. Työläiset elävät noin vuoden. Ne pitävät huolta kuningattarien hyvinvoinnista, kunnostavat ja vartioivat pesää, hoitavat jätteet sekä huolehtivat munista ja toukista. Kaikki muurahaiset, joita näemme vilistämässä pesässä tai poluilla, ovat työläisiä.
Koiraat eli kuhnurit ovat yhteiskunnan lyhytikäisimpiä jäseniä. Ne elävät yleensä vain muutamia viikkoja ja kuolevat hoidettuaan tehtävänsä eli pariteltuaan nuorten, häälennolleen lähteneiden kuningattarien kanssa.
Kuningattaria kasvatetaan naaraista, joita ruokitaan poikkeuksellisen hyvin. Ne ovat varsinaisia munimiskoneita, jotka takaavat pesän jatkuvuuden. Useilla lajeilla kuningattaret elävät vuosia, joillakin jopa 10 - 20 vuotta. Yhdessä pesässä on yleensä useita kuningattaria, sillä osa kunkin munapolven kuningattarista jää lisääntymään kotipesään.
Työläiset ovat naaraita, joita on ruokittu huonommin kuin kuningattariksi kasvatettuja yksilöitä. Työläiset elävät noin vuoden. Ne pitävät huolta kuningattarien hyvinvoinnista, kunnostavat ja vartioivat pesää, hoitavat jätteet sekä huolehtivat munista ja toukista. Kaikki muurahaiset, joita näemme vilistämässä pesässä tai poluilla, ovat työläisiä.
Koiraat eli kuhnurit ovat yhteiskunnan lyhytikäisimpiä jäseniä. Ne elävät yleensä vain muutamia viikkoja ja kuolevat hoidettuaan tehtävänsä eli pariteltuaan nuorten, häälennolleen lähteneiden kuningattarien kanssa.
Lentomuurahaiset eivät ole omia lajejaan vaan pariutumisaikaan siivet saaneita eri lajien koiraita ja kuningattaria, häälennon jälkeen ne pudottavat siipensä. Työläiset sen sijaan ovat siivettömiä. Muurahaistutkijoiden mukaan yhteiselämän mestareiksi kiitetyillä muurahaisilla on myös toinen luonto, sillä ne syyllistyvät jopa murhiin, kun pitää turvata omien geenien tehokas levitys. Joillakin lajeilla työläiset käyvät varsinaiset reviiritaistelut kesän alussa.
Helsingin Sanomissa julkaistaan viikoittain lasten tiedekysymyksiä. Kolmivuotias Akseli tiedusteli viime viikolla, pääseekö muurahaiselta pieruja. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Jonna Kulmuni vastasi Akselille, että kyllä pääsee. Muurahaisten piereskelyä ei tiettävästi ole kuitenkaan tutkittu tarkemmin. Sitten tutkijatohtori jatkoi, että muurahaiset käyvät vessassakin. Muurahaispesässä on nimittäin kakkaamisalue, siis mukava ja lämmin sisävessa.
Muura-muurahainen kortta kuljettaa,
ahkerasti työssään aina ahertaa.
Valmis on kohta keko komea,
muura-muurahainen kortta kuljettaa.
Lastenlaulu
Lähteet: Jouni Tikkanen. Suomen Luonto 26.7.2017; Helsingin Uutiset 21.7.2016; Arja Kivipelto. Tiede. Helsingin Sanomat 9.6.2016 ja 6.7.2016; Faunatar; Hyönteismaailma; Jani Kaaro. Petri Riikonen. Tiede-lehti 6/2000; Merja Siirilä. Yle 8.7.2015; Olsen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa; Luontoliitto; Peda.net; Pertti Koskimies. Opas Suomen luontoon; Sami Kilpiö. Lasten tiedekysymykset. Helsingin Sanomat 20.10.2017; Suomen eläimet. Hyönteiset; Suomen luonnonsuojeluliitto; Suomen luonnonsuojeluliitto. Pohjanmaa; suomen Luonto 8/2017; Yle. Luonto. Kati Turtola 13.8.2014; Yle. Oppiminen; Lastenlaulu.
Hienoa muurahaisasiaa! Oletko patikoinut Huopaisenvirralle koko reitin Taavetista alkaen? Jossain kohtaa ennen Huopaisenvirtaa on pieni luonnonsuojelualue (kuusimetsää ja paljon sammalta), ja siellä on valtavia muurahaispesiä, jotkut malliltaan melkein kuin torneja.Esikoisemme sekoitti parivuotiaana myyrät ja muurahaiset. Aikuiset olivat puhuneet, että mökillä on paljon myyriä, poika kyykistyi yhden myyrän kasan viereen ja kysyi, missä niitä myyrähäisiä oikein on?
VastaaPoistaKiitos Tiinatei. Teillä on riittänyt hauskaa myyrähäisistä! En ole patikoinut mainitsemaasi reittiä, mutta pitääpä ottaa ohjelmaan ensi kesänä. Kiitos vihjeestä. Kuvaamani pesät ovat pohjoisesta, koska en ole vielä nähnyt täällä niin isoja pesiä.
Poista