Kansallisperhosen ruuasta haravanpiikkeihin, paatsama ja kuusama

Lehtokuusama on parimetrinen harittavahaarainen pensas. Se kukkii alkukesästä kellanvalkoisin, pienin tuoksuvin kukin, jotka houkuttavat pölyttäjiksi yöperhosia. Lajin suomenkielinen sukunimi kuusama on tullut kielisukulaisiltamme Volgan mutkasta; votjakit eli nykyiseltä nimeltään udmurtit käyttävät nimittäin lehtokuusamasta nimeä guzembu, suomeksi kesäpuu.

 

Loppukesällä kypsyvät kauniinpunaiset, kuultavat marjat, jotka ovat usein osittain toisiinsa kiinni kasvaneita kuin siamilaiset kaksoset. Marjat ovat kuitenkin kitkeriä ja myrkyllisiä.

Koska kuusaman puuaines on sitkeää ja kovaa, siitä on valmistettu ennen aikaan tarve-esineitä, kuten puuharavan piikkejä ja rannikkoseudulla verkkojen kudonnassa tarvittavia työkaluja. Keski-Euroopassa lehtokuusama tunnetaan piipunvarsipuuna.

 

Lehtokuusama on luonnonvarainen tuoreiden ja kuivien lehtojen tyyppilaji koko Suomessa Napapiirille asti. Tavallisimmin se kasvaa rinnemetsissä ja aukeiden reunoissa, kuten meidänkin mökillä.

Kuusama on innoittanut tunnettuja nimiä Shkespearesta Holdeniin:

Punottu lehtimaja, kuusamat siellä, päivän kypsyttämät,
päivältä pääsyn estää. Shakespeare (1564 - 1616)

Ruusut ja kuusama olivat täynnä nuppuja, mutta kukat ovat myöhässä tänä vuonna, koska oli niin kauan kylmää. Näin kirjoitti Edith Holden (1871 - 1920) päiväkirjaansa 16.6.1906.

 

Paatsama ja korpipaatsama ovat Suomen kansallisperhosen eli paatsamasinisiiven toukan tärkeimpiä ravintokasveja. Jos keväällä seuraat sitruunaperhosnaarasta, se opastaa sinut paatsamalle. Sitruunaperhonen nimittäin munii lehtisilmujen vierelle, koska paatsamanlehdet ovat myös sen toukkien ruokaa.

Kesäkuussa ilmestyvät kellanvihreät kukat ovat vaatimattomat, mutta marjat näkyvät kukkia paremmin. Marjat ovat raakoina punaisia ja kypsinä mustia, mutta niitä molempia voi olla yhtä aikaa. Minä kiinnitin huomioni tänä syksynä tutun tien varrella oleviin paatsamapensaisiin vasta punaisten marjojen aikaan.

 

Paatsaman marjat ovat ehkä kuusamaakin vaarallisempia. Kansa on tiennyt paatsaman myrkylliseksi, mistä kertovat nimitykset kuolemanpuu, myrkkypuu ja käärmeenmarjapensas.

Paatsama muistuttaa ulkonäöltään paljon kuusamaa ja viihtyykin samanlaisilla kasvupaikoilla. Paatsama on vaatimaton enintään nelimetrinen pensas, jota ei tosiaan huomaa helposti, vaikka se on yleinen koko maassa Kuusamon korkeudelle asti. Opin tuntemaan paatsamapensaan jo lapsena, koska niitä kasvoi kodin lähellä olevan puron varrella. Nykyisen kotipihani reunassa niitä on muutama, tosin kukkimattomina pieninä oksina. Syksyn värjäämät paatsaman lehdet ovat heleän keltaisia ja niiden suonitus näkyy kauniisti.

 

Paatsaman kuori oli ennen Pohjoismaiden tärkein ulostusrohto. Paatsaman kuoret, lehdet ja marjat keitettiin ja liemi juotettiin hevosille tai lehmille myös virtsatietulehdukseen. Puumalassa pensaasta on käytetty sellaisiakin nimityksiä kuin pajatsin, pajatsi ja pajatti.

Paatsaman puuaines ei kelpaa oikeastaan mihinkään, koska se on liian haurasta, mutta paatsaman lehdet sopivat lankojen värjäykseen, sillä ne antavat langoille kirkkaan kellanvihreän värin. Sen kuoresta saa puolestaan joko syvän kullanhohtoista tai kirkkaan tiilenpunaista väriä ja marjoista vihertävää väriä. Paatsaman siemenistä on puristettu aikoinaan lamppuöljyä. Paatsamalla on ollut siis hyötykäyttöä, minkä vuoksi se on tallennettu esimerkiksi sellaisiin paikannimiin kuin Paattemajärvi ja Paattainkorpi.

Paatsama kukkii (osa runosta)    
Jokainen kukka,
valkoinen tähti
on taideteos,
kuin kypsä rakkaus.

Shakespeare

Lähteet: Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Kai Aulio. Turun Sanomat. Luonto; Kotimaan luonto-opas. Teuvo Suominen: Kasvit; LuontoPortti; Mustila; Puumalan Kalevalaiset Naiset, Perinnetietoa Puumalasta; Suomen luonto. Kasvit. Janne Lampolahti: Paatsamakasvit; Suomen luonto. Kasvit Seppo Vuokko: Kuusamakasvit; tee 24.8.2005, Paatsama kukkii; Edith Holden, Nuoren naisen päiväkirja luonnon tapahtumista 1906; William Shakespeare, Paljon melua tyhjästä.