No onkos tullut kesä nyt talven keskelle

Toukokuun puolivälissä huomioni herättivät metsän reunan tuttuun kuuseen ilmaantuneet pienet punaiset pallukat. Lähemmin tarkasteltuna nuo pallukat olivatkin kuusen hedekukintoja, joita oli tänä vuonna erityisen runsaasti. Muutaman päivän välein kävin katsomassa tuota hauskannäköistä kuusta eli närettä. Pikkuhiljaa punaiset hedekukat haalistuivat ja kuusi muuttui tavallisen näköiseksi.

Hedekukinnot kehittyvät ennen emikukintoja. Ne ovat pieniä, pyöreähköjä ja yleensä väriltään hyvin punaisia. Kun siitepöly on levinnyt hedekukista emikukkiin, hedekukinnot vaalenevat, kuivuvat ja varisevat pois, tosin näin niitä kuivuneina vielä marraskuun alussakin tuossa tutussa kuusessa.

Metsäkuusen hede- ja emikukinnot sijaitsevat samassa yksilössä, ja tuuli hoitaa pölytyksen: silmumaisista hedekukista vapautuu siitepölyä, jota pystyt emikukat harovat ilmavirran pyörteissä. Kuusi kukkii noin kymmenen päivää aiemmin kuin mänty, Etelä-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa ja Pohjois-Suomessa kesäkuun puolen välin paikkeilla.

Emikukista suurin osa on kauniin punaisia, mutta väri voi vaihdella hailakanpunaisesta vihreään. Tuuli on pölyttäjänä värisokea, niinpä sekä emikukkien että käpyraakileiden värin vaihtelu on samanlaista yksilöllisyyttä kuin vaikkapa ihmisen silmien väri.

Emikukinta kestää keskimäärin kymmenen päivää, minkä jälkeen kukinnot kääntyvät alaspäin ja alkavat muodostua kävyiksi. Kukintavaiheessa emit ovat herkkiä hallalle tai hyönteistuhoille. Tuholaiset väijyvätkin kuusen käpyä koko sen elinkaaren ajan, ja yleensä hyönteiset kasvavat kehittyvän kävyn mukana.

 

Kuusen kävyt kasvavat nopeasti, niinpä Etelä- ja Keski-Suomessa ne ovat saavuttaneet lopullisen kokonsa heinäkuun alkuun mennessä, vaikka ovatkin edelleen vihreitä. Samoin siemenet ovat jo täysikokoisia, mutta vielä pehmeitä ja vaaleita, alkion kehityskin on vasta alussa.

Kuusi säätelee käpyjensä kehitystä pitkälle syksyyn. Kävyn ja puun yhteys katkeaa, kun kävyn kypsyminen on päättynyt, ja samaan aikaan kävyn väri vaihtuu vihreästä ruskeaan tai tummanviolettiin. Tämän ”napanuoran” katkettua käpy on omillaan, oletettavasti tämä tapahtuu lokakuun puolivälissä eli viikolla neljäkymmentäyksi. Siementen kypsyminen ja valmistautuminen talvea varten jatkuu tämänkin jälkeen, sillä kuusen kävyn kehitys kestää kaikkiaan vuoden.

 

Kuusella on erittäin hyviä siemenvuosia 10 – 12 vuoden välein. Kuiva kevät ja lämmin kesä-heinäkuu ovat otollisia kukintojen muodostumiseen, mikä taas vaikuttaa käpysadon määrään. Tänä keväänä kuusen siemensato oli heikko, mikä johtui kylmästä alkukesästä 2015, myös ensi kevääksi ennustetaan heikohkoa siemensatoa koko maassa, silloin muun muassa yllä kuvatun kävyn siemenet varisevat maahan.

Metsäkuusen kukinta ja käpysato on runsas Etelä-Suomessa neljän viiden vuoden välein. Yhdessä kuusen kävyssä on toista sataa siementä, ja hyvänä siemenvuonna kuusikossa karisee noin kolme tuhatta siementä neliömetrille. Kun käpyjä on paljon, käpylinnut pesivät ja oravan talvehtiminen sekä pesintä onnistuvat. Myös kuusitiainen ja käpytikka käyttävät kuusen siemeniä talviravintonaan. 

Kuusenkävyt sopivat mainiosti kesäleikkeihin. Nämä käpylehmät asustivat viime kesänä mökkimme pihamaalla.

 

Myöhäsyksyisin olen kerännyt kuusenkäpyjä joulukoristeita varten, tällä kertaa askartelin jouluenkeleitä pihakuuseen liihottelemaan. Näiden enkeleiden myötä haluankin toivottaa oikein hyvää joulua sinulle blogini lukija!

No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle,
ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille?
 
Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan,
pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan.
 
Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään,
ja koukkuselkä suortuu niin kaikk´ on mielissään.

Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen,
oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.

J. H. Erkko

Helsingin yliopisto/Metsätieteiden laitos; Luonnonvarakeskus/Metsäntutkimuslaitos Metla; Suomen luonto/Kasvit/Havupuut; Suomen forelia; J. H. Erkko, No onkos tullut kesä.