Keittiön ikkunan takana olevassa metsikössä nähtiin kesäkuussa touhukasta lintuväkeä. Siellä on nimittäin viidentoista metrin etäisyydellä toisistaan kolme pesäpönttöä ja jokaisessa asukkaat; kirjosiepolla kuusessa, sinitiaisella koivussa ja talitiaisella petäjässä. Tarkkailin kesätalomme pihamaalla Pohjois-Savossa näiden naapurusten elämää.
Terhakanoloisia mustavalkoisia kirjosieppokoiraita olin seurannut kesän alussa niin Pielavedellä kuin Lappeenrannassa ja Ruokolahdellakin. Jokaisessa kohteessa koiras esitteli ja kehui varaamaansa pönttöä emäntäehdokkaille, että tässäpä olisi tarjolla oiva koti. Poikamiehiksi taisivat kuitenkin jäädä muut paitsi tämä pielavetinen, jolla oli ainakin yksi pesällinen poikasia.
Kirjosiepon pesässä on yleensä 5 – 8 munaa, joita vain naaras hautoo pari viikkoa, minkä jälkeen pesäpoikasvaihe kestää toiset kaksi viikkoa. Kirjosieppo pyydystää lentäviä hyönteisiä istuen oksalla, josta sillä on hyvä näkyvyys. Oksalta se tekee lyhyen pyrähdyksen ohilentävän hyönteisen perään ja palaa sitten takaisin samalle istumapaikalle. Emoilla pitää kiirettä, sillä poikue saa pesässä oloaikana 15 000 hyönteistä ruuakseen.
Koska myös koiras näytti kantavan ötököitä pönttöön, kyseessä oli ykkösnaaraan pesä, sillä moniavioiset koiraat auttavat vain sitä poikasten ruokinnassa ja kakkosnaaras jää yksinhuoltajaksi. Yläpuolella olevassa kuvassa on naaraskirjosieppo.
Koska myös koiras näytti kantavan ötököitä pönttöön, kyseessä oli ykkösnaaraan pesä, sillä moniavioiset koiraat auttavat vain sitä poikasten ruokinnassa ja kakkosnaaras jää yksinhuoltajaksi. Yläpuolella olevassa kuvassa on naaraskirjosieppo.
Sinitiainen munii yleensä yhden kerran kesässä 8 – 14 munaa, joita naaras hautoo kaksi viikkoa. Sekä koiras että naaras ruokkivat poikasia, jotka tulevat lentokykyisiksi vajaassa kolmessa viikossa. Tämä sinitiainen oli pesälle tullessaan arempi kuin naapurinsa talitiainen, sillä se kierteli vieressä olevan pihlajan oksissa kotvan aikaa ja katseli muutenkin ympärilleen, ennen kuin rohkeni sujahtaa pesän suuaukosta sisään.
Talitiaisemo munii 6 – 12 munaa, joita se hautoo kaksi viikkoa. Iso munamäärä on sopeutuma poikasten suureen kuolleisuuteen, sillä vain muutama tiaisenpojista selviytyy ensi kevääseen. Talitiaispariskunta ruokki ahkerasti poikasiaan kesäkuun alussa. Emot tuovat ensin vain pieniä hyönteisiä, mutta niiden koko kasvaa poikasten viiden ensimmäisen elinpäivän aikana. Usein emot irrottavat hyönteisiltä siivet ja jalat, ennen kun syöttävät ötökät poikasille. Pienet, pehmeät ja ravinteikkaat perhosentoukat ovat tiaisten suosimaa poikasruokaa.
Kun olin tarkkailemassa tiaisia uudelleen kesäkuun lopulla, ensipesyeen poikaset olivat jättäneet kotipesän, jossa ne olivat kasvaneet kolmisen viikkoa. Kun poikaset ovat kerran hypänneet pesästä ulos, ne eivät enää palaa sinne. Poikaset kerjäävät pesän lähettyvillä olevissa puissa ruokaa ja emot kantavat sitä niille melkein samaan tahtiin kuin aiemmin pönttöön. Talitiaisperhe pysytteleekin yhdessä niin kauan kuin poikaset tulevat toimeen omillaan eli parin kolmen viikon kuluttua pesästä lähdöstä. Oksistosta kuului iloinen sirkutus, kun tiaislapset uteliaina ja touhukkaina hypähtelivät sinne tänne. Noin neljännes talitiaispareista kasvattaa kesän aikana vielä toisen poikueen.
Molemmat tiaisvanhemmat hakevat ruokaa, mutta enimmäkseen se on isän vastuulla. Isä lennättää paikalle toukkia, hämähäkkejä ja muita pikkuhyönteisiä. Sekä sini- että talitiaisen poikasille hämähäkit ovat tarpeellisia tietyssä kehitysvaiheessa. Yhden teorian mukaan hämähäkit ovat nimittäin tärkeitä höyhenistön kasvulle, toisen teorian mukaan taas tiaisten aivot tarvitsevat hämähäkeissä olevaa tauriinia. Myös hiekanjyviä tarvitaan poikasten ruuansulatukseen ja etanankuoria luuston kehittymiseen.
Tali- ja sinitiaisten ruokailutottumukset ovat erilaiset, mutta toukkasesongin aikaan ne kilpailevat samasta ruuasta ja etsivät sitä samoista paikoista. Sinitiainen etsii syötävää yleensä puiden latvoista ja yläoksilta, talitiainen enimmäkseen maasta, puunrungoilta ja matalilta oksilta. Talitiainen on vähän sinitiaista kookkaampi ja myös pyydystää poikasilleen suurempia toukkia ja hyönteisiä kuin sinitiainen.
Tali- ja sinitiaisten ruokailutottumukset ovat erilaiset, mutta toukkasesongin aikaan ne kilpailevat samasta ruuasta ja etsivät sitä samoista paikoista. Sinitiainen etsii syötävää yleensä puiden latvoista ja yläoksilta, talitiainen enimmäkseen maasta, puunrungoilta ja matalilta oksilta. Talitiainen on vähän sinitiaista kookkaampi ja myös pyydystää poikasilleen suurempia toukkia ja hyönteisiä kuin sinitiainen.
Siepot ja tiaiset veivät poikasilleen pikkuötököitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tiaiset myös tuovat kakat pois pöntöstä, mutta kirjosiepot eivät ole yhtä siistejä. Pönttökameroista on nähty, että tiaisenpojat nostavat pyrstön kohti taivasta ja emo ottaa ulostepussin suoraan nokkaansa. Lintuemoilla kävi toteen vanha ohjeistus: Vie mennessäs, tuo tullessas.
Niiden kolmen viikon aikana, jonka tiaisten poikaset viipyvät pesässä, vanhemmat tuovat poikasilleen 10 000 toukkaa, yhden kerrallaan. Tätä on verrattu samaan kuin ihmisvanhemmat kantaisivat lapsilleen joka päivä yli sata kiloa ruokaa hakien kaupasta yhden tavaran kerrallaan kotiin.
Lajienvälistä sosiaalista oppimista koskevassa tutkimuksessa Jukka T. Forsman ja Janne-Tuomas Seppänen käsittelevät kirjosiepon ja tiaisten suhdetta. Tutkimuksen mukaan kirjosieppo valitsee pesäpaikakseen pöntön, johon on maalattu samanlainen kuvio kuin tiaisen valitsemassa pesässä. Kirjosieppo myös tutkiskelee tiaisten pesää ja päättelee munamäärän perusteella, onko seudulla hyvä ravintotilanne ja säätelee sen perusteella omien muniensa määrän.
Niiden kolmen viikon aikana, jonka tiaisten poikaset viipyvät pesässä, vanhemmat tuovat poikasilleen 10 000 toukkaa, yhden kerrallaan. Tätä on verrattu samaan kuin ihmisvanhemmat kantaisivat lapsilleen joka päivä yli sata kiloa ruokaa hakien kaupasta yhden tavaran kerrallaan kotiin.
Lajienvälistä sosiaalista oppimista koskevassa tutkimuksessa Jukka T. Forsman ja Janne-Tuomas Seppänen käsittelevät kirjosiepon ja tiaisten suhdetta. Tutkimuksen mukaan kirjosieppo valitsee pesäpaikakseen pöntön, johon on maalattu samanlainen kuvio kuin tiaisen valitsemassa pesässä. Kirjosieppo myös tutkiskelee tiaisten pesää ja päättelee munamäärän perusteella, onko seudulla hyvä ravintotilanne ja säätelee sen perusteella omien muniensa määrän.
Tuli kevät, muuton aika.
Kymmenen asuntoa koivuihin pihaa kiertäviin vuokralle mekin laitettiin.
Ohjelmaa aamuin illoin, vuokran maksuksi sovittiin,
kun yhteen asettui asukkaaksi laulunopettaja kirjosieppo, toiseen tuli taloksi talitintti, kolmanteen kotiutui kottarainen pilkkutakki. - osa runoa -
Päivi Ronkainen
Lähteet: Andreas Tjernshaugen, Tiaisten salattu elämä; Juha Laaksonen. Yle 10.11.2016; Jukka T. Forsman ja Janne-Tuomas Seppänen, Lajienvälinen sosiaalinen oppiminen; LuontoPortti; Lasse J. Laine, Suomen luonto. Tunnistusopas; Pertti Koskimies, Suomen Luonto 5/2018; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Wikipdia; Päivi 2005, Vuokralaiset www.oyk.fi/paivi.ronkainen/muutama_runo.htm Päivi Ronkainen.
Lähetä kommentti