sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Suomi 100

Entisaikaan luonto oli merkityksellinen ennen kaikkea toimeentulon ja selviytymisen kannalta, kun taas nykyisin luonnon merkitys korostuu vapaa-ajan harrastuksissa ja elämänlaadussa. Suomen luonto onkin ainutlaatuinen ja korvaamaton hyvinvoinnin lähde.

Keräsin satavuotiaan Suomen kunniaksi sata luontoon liittyvää faktaa luettavaksesi. Niitä olikin mielenkiintoista koota ja havaita, mitä kaikkea luonto sisältää ja mitä siellä tapahtuu. Tulin vakuuttuneeksi, että monessa suhteessa Suomi on maailman paras paikka asua.



1. Suomi on tuhansien järvien maa. Tarkasti ottaen Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, jonka pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.

2. Suomen suurin järvi on Saimaa. Seuraavana tulevat Päijänne ja Inarijärvi.

3. Virallisen tilaston mukaan Suomen syvin järvi on Päijänne, jonka syvyys on Ristinselällä 95,3 metriä.

4. Iältään vanhimpia järviä ovat meteoriittien tekemät kraatterit, kuten Lappajärvi ja Sääksjärvi. Myös jääkausi on muovannut järvialtaita.

5. Nuorimpia järviä ovat tulvien suojelua ja sähköntuotantoa varten tehdyt tekoaltaat, kuten Pohjois-Suomen Lokka ja Porttipahta.

6. Yleisin järvinimi Suomessa on Mustalampi.
 
7. Yleisin järvi-loppuinen nimi on Saarijärvi, joita on 198.

8. Kaikilla järvillä ei ole nimeä ollenkaan. Tällaisia on 13 645.

9. Peräti 16 048 järvellä on nimi, jota ei löydy miltään toiselta järveltä.

10. Eniten saaria maailmassa on Suomessa eli noin 180 000.
 




11. Suomen ympäristökeskuksen uuden laskelman mukaan rantaviivaa on 314 604 kilometriä.

12. Suomen pisimmän joen, Kemijoen pituus on 550 km.

13. Suomessa on 35 yli sata kilometriä pitkää jokea.

14. Suomessa vesiputoukset ja kosket ovat keskimäärin varsin pieniä maanpinnan tasaisuuden vuoksi. Imatrankoski Vuoksessa oli jylhimpiä koskiamme, kunnes se valjastettiin voimatalouden palvelukseen.

15. Fiellun putous Kevolla, Maaningan Korkeakoski ja monet Kuusamon kosket ovat maamme korkeimpien putousten ja koskien joukossa.

16. Suomi on suoalaltaan maailman kuudenneksi soisin maa.

17. Suot ovat Suomen toiseksi yleisin elinympäristötyyppi. Yhteensä soita on hieman alle yhdeksän miljoonaa hehtaaria eli viidesosa Suomen kokonaispinta-alasta.


18. Suomi on Euroopan metsäisin maa.

19. Metsät peittävät Suomen maa-alueesta kaksi kolmasosaa, mikä on noin 28 miljoonaa jalkapallokentällistä.

20. Suomessa kasvaa kaikkiaan 80 miljardia puuta, kun taimet jätetään pois laskuista.

21. Suomessa on puita 2,3 miljardia kuutiometriä. Jos puut kaadettaisiin ja tukit upotettaisiin, ne mahtuisivat Tampereen Näsijärveen.

22. Suomen puut painavat juurineen, oksineen ja lehvistöineen yhteensä noin 1600 miljoonaa tonnia. Saman verran painaa 150 000 Pariisin Eiffel-tornia.

23. Suomen korkein vuori Halti on 1324 m korkea. Haltin korkein laki ei kuitenkaan ole Suomen korkein vuorenhuippu, sillä maamme korkein kohta sijaitsee Suomen ja Norjan rajaviivalla.

24. Suomen rajojen sisälle jäävistä vuorista korkein on aivan Haltin vieressä kohoava Ridnitshohkka, joka yltää 1317 metrin korkeuteen.

25. Suomen pisin tie Valtatie 4 ulottuu Helsingistä Utsjoelle ja on pituudeltaan 1283 kilometriä.

26. Suomen yleisimmät tien nimet ovat Rantatie, Kirkkotie ja Koulutie.





27. Suomussalmen Hossaan perustettiin Suomen 40. kansallispuisto Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 2017.

28. Luonnonsuojelualueet kattavat Suomen pinta-alasta jopa kaksi miljoonaa hehtaaria.

29. Jokamiehenoikeuden ansiosta Suomen luonto metsineen, marjoineen ja sienineen on kaikkien käytössä.

30. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa luonto sai oman liputuspäivän. Suomen luonnon kunniaksi liputettiin 26.8.2017.

31. Luonnon päivät 2017 -ohjelmahanke sai virallisen Suomi 100 -statuksen. Eri vuodenaikoihin sijoitetut neljä luonnon päivää kutsuivat meitä nauttimaan luonnosta monin tavoin.

32. Suomi on varsin harvaan asuttu maa, meitä on keskimäärin 18 ihmistä neliökilometrillä.

33. Manner-Suomen pienin kunta väkiluvultaan on Luhanka, jossa on 734 asukasta.

34. Suomen pienin kunta on Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga, jossa on 98 asukasta. Kuntaa kuitenkin odottaa kuntaliitos vuoden 2019 vaaleihin mennessä.
 





35. Suomen luonnossa on tavattu 79 eri nisäkäslajia.

36. Suomen yleisimmät nisäkkäät ovat metsäpäästäinen ja metsämyyrä.

37. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hyljelajeista, eikä sitä esiinny muualla kuin Suomessa. Nykyisin tämän 8000 vuotta vanhan lajin edustajia arvioidaan olevan noin 380.

38. Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, joista 8 on hyvin harvinaisia. 





39. Riistanhoitomaksun eli niin sanotun metsästyskortin maksaa vuosittain noin 300 000 metsästäjää. Heistä metsällä käy runsas 200 000 ja liki sama määrä osallistuu riistanhoitoon.

40. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on vähintään 1720 – 1840 karhua ennen syksyn 2016 metsästyskautta. Luku sisältää arvion lähes 350 syntyvästä pennusta.

41. Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150 – 180 sutta. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

42. Ennen metsästyskautta 2017 - 2018 Suomessa arvioidaan olevan 2355 – 2495 yli vuoden ikäistä ilvestä.

43. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on 79 000 – 103 000 hirveä. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000 – 89 000 yksilön talvikantaan.

44. Suomessa on 200 000 poroa ja 54 paliskuntaa.



45. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen perhosten lajimäärä on kasvanut peräti yli 150 lajilla eli selvästi yli viisi prosenttia.

46. Suomesta on tavattu lähes 2600 perhoslajia, joista yli 2300 arvioidaan esiintyvän meillä vakituisesti.

47. Erittäin uhanalaista harjusinisiipeä tavataan Suomessa vain Säkylänharjulla.

48. Suomessa sisävesien kalalajeja on 29 ja merikalojen kalalajeja 22. Lisäksi on 8 lajia, jotka pystyvät elämään molemmissa.

49. Vesissämme on vuoteen 2010 mennessä tavattu kaikkiaan 103 kalalajia, kun lasketaan mukaan sekä satunnaisvieraat että istutetut kalat.

50. Peräti 12 Suomessa tavattavaa kalalajia tai -muotoa on luokiteltu uhanalaisiksi. Vesistämme ovat jo hävinneet esimerkiksi monni ja sinisampi.

51. Silakka on sekä määrältään että arvoltaan kaupallisen kalastuksen tärkein saalislaji.

52. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastuksen tärkein kala. Vuotuinen saalis on 2,5 – 2,8 miljoonaa kiloa, siitä liki puolet saadaan Saimaan vesistä.

53. Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Suomessa on vapaa-ajankalastajia hieman alle 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia.

54. Suomessa elää kolme sammakkolajia sekä kolme käärmelajia ja liskoihin kuuluva vaskitsa, joka muistuttaa ulkonäöltään käärmeitä.


55. Suomessa on tavattu 477 luonnonvaraista lintulajia vuoden 2017 alkuun mennessä.

56. Suomen runsaslukuisimmat linnut ovat pajulintu ja peippo.

57. Ensimmäinen sinitiaispari pesi Suomessa vuonna 1856. Nykyisin se on yksi maamme yleisimmistä linnuista. Suomessa talvehtii noin miljoona sinitiaista.

58. Suomessa on laskettu lintuja sata vuotta.

59. Tammikuussa 2017 pihabongaajat tekivät yli 100 000 lintuhavaintoa runsaasta puolesta miljoonasta lintuyksilöstä.

60. Tänä vuonna on ollut käynnissä Tunnista 100 lintulajia -kampanja. Sen tavoitteena on lintuharrastuksen ja luonnon tuntemuksen lisääminen sekä maamme upean luonnon juhlistaminen.

61. Maailman suurimmat pönttötalkoot eli Yleisradion vetämä, runsaan vuoden kestänyt Miljoona linnunpönttöä -kampanja päättyi 21.5.2017. Kampanjan tuloksena rekisteröitiin kaikkiaan 1 312 541 linnunpönttöä.



62. Suomessa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa. Ravintokäyttöön näistä hyödynnetään pariakymmentä lajia.

63. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjamme ovat puolukka, mustikka, variksenmarja, vadelma, suomuurain, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka ja mesimarja.
 



64. Tällä hetkellä Suomessa tiedetään kasvavan 5 584 sienilajia. Häviävistä sienilajeista huolimatta sienilajien määrä kuitenkin kasvaa, sillä uusia sienilajeja tunnistetaan jatkuvasti.

65. Suomesta tunnetaan noin 50 myrkyllistä sienilajia, joista tappavan myrkyllisiä ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni, suippumyrkkyseitikki ja pulkkosieni sekä esikäsittelemätön korvasieni.



66. Suomesta tunnetaan 882 sammallajia: 661 lehtisammalta, 219 maksasammalta ja kaksi sarvisammalta.

67. Suomessa on tavattu lähes 1 500 jäkälälajia.

68. Suomessa on vuoteen 2009 mennessä tavattu 2503 luonnonvaraista putkilokasvilajia. Lukuun sisältyvät alkuperäiset lajit, muinais-, uus- ja satunnaislajit.

69. Suomen luonnossa kasvaa noin 200 myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kielo ja näsiä.



70. Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa.

71. Viljeltyä maata Suomen pinta-alasta on seitsemän prosenttia.

72. Suomen eniten viljelty kasvi on ohra, kaura on toiseksi suosituin. Leipäviljoista vehnä on tärkein. Rukiin ja öljykasvien viljelyala on ollut hyvin vaihtelevaa.
 



73. Luoston Lampivaarassa sijaitsee Euroopan ainoa toiminnassa oleva ametistikaivos.

74. Suomen kromivarat sijaitsevat Kemin kaivoksessa ja rikkivarat Pyhäsalmen ja Hituran kaivoksissa.

75. Kevitsan kaivoksessa on Suomen suurimmat kupari-, nikkeli- ja kobolttivarat, ja Pyhäsalmen kaivoksessa suurimmat sinkkivarat.

76. Suomen suurimmat hopeavarat liittyvät Taivaljärven kaivosprojektiin, seuraavaksi suurimmat hopeavarat on Pyhäsalmen kaivoksessa.

77. Kittilän kaivoksessa on Suomen ylivoimaisesti suurimmat kultavarat ja Kevitsan kaivoksessa suurimmat platinaryhmän metallien varat.

78. Litium esiintyy spodumeeni-nimisessä mineraalissa, ja Suomen spodumeenivarannot kuuluvat Euroopan suurimpiin. Litiumin tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina.
 


79. Sääennätyksiä on tallessa vuodesta 1900 alkaen. Historiamme alin lämpötila -51,5 °C mitattiin 28.1.1999 Kittilän Pokassa.

80. Ylin lämpötila +37,2 °C on mitattu Joensuun lentoasemalla 29.7.2010.

81. Lumensyvyyden Suomen ennätys 190 cm saavutettiin 19.4.1997 Käsivarren Lapissa Enontekiön Kilpisjärven kylässä.



82. WHO:n mukaan Suomessa hengitetään maailman kolmanneksi puhtainta ilmaa. Vuonna 2016 julkaistussa aineistossa vain Ruotsi ja Kanada ylsivät Suomen edelle.

83. Maailman isoin yhtenäisin luomusertifioitu keruualue sijaitsee Suomen Lapissa, jossa on myös maailman puhtain ilma



84. Puhdas vesi on Suomen rikkaus, meillä onkin maailman puhtain juomavesi.

85. Meillä on suuret pohjavesivarannot; Suomi on täysin omavarainen pohjaveden osalta ja vientikapasiteettia olisi runsaasti.  

86. Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki on WWF:n raportin mukaan lähes neljä tuhatta litraa vuorokaudessa eli 1727 m3 vuodessa.

87. Tiheästi asutun ydin-Euroopan silmissä olemme luonnon suurvalta, jossa riittää hiljaisuutta, omaa tilaa ja puhtaita vesistöjä
 



88. Luonnonsuojeluasetuksessamme on lueteltu 2 124 uhanalaista lajia. Niistä 680 on erityisesti suojeltavia.

89. Luonnonsuojeluasetuksella on rauhoitettu 62 eläintä, 131 putkilokasvia ja 13 sammalta. Luonnonsuojeluasetuksessa on myös luettelo kaloista, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia. Rauhoitettuja lajeja ovat esimerkiksi liito-orava, kangasvuokko ja sisilisko.
 


90. Suomen kansallislintu on laulujoutsen. Se oli lähellä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun puolivälissä, mutta nykyään lintuja pesii Suomessa noin 6000 paria.

91. Suomen kansalliskukka on kielo.

92. Suomen kansalliskivi on graniitti.

93. Suomen kansalliskala on ahven.

94. Suomen kansalliseläin on karhu. Sitä on pidetty kansanperinteessä jumalallisena olentona.

95. Suomen kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko.
 

96. Suomen kansallishevonen on suomenhevonen.

97. Suomen kansalliskoira on suomenpystykorva.

98. Suomen kansallisperhonen on paatsamasinisiipi. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettyyn perhosäänestykseen osallistui 36 500 henkilöä.

99. Suomen kansallispuu on rauduskoivu. Yleisin lehtipuumme on koivu. Sen neljästä lajista eli hies-, raudus-, vaivais- ja tunturikoivusta valittiin kansallispuu vuonna 1988.

100. Suomen kansallismaisemiksi ympäristöministeriö valitsi vuonna 1994 itsenäisyytemme 75-vuotisjuhlavuoteen liittyen 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta, kuten Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo, Koli, Imatrankoski, Pohjanruukit ja Punkaharju.  



Sydänkivenkin sisu soimaan saa,
on vastatuulista siivissä voimaa.
Sadut Sammon kevät kieloina kukittaa,
koivukannel ei hiljene kylmään
routaan.
 

Pistepirkkona, karhuna äärellä
suuren maan,
pohjantähti on otsalla ohjaimenaan.
Ken uskoo ja toivoo ja rakastaa,

tekee polkuja aikaan tulevaan. 

Lähteet: Petteri Muukkonen. Helsingin yliopisto. Tiede. Helsingin Sanomat 17.11.2017; Peda.net; Arja Kivipelto. Tiede. Helsingin Sanomat 17.6.2015; Ympäristö; MTV. Uutiset. Kotimaa; Suomen Perhostutkijainseura ry; Alice Karlsson. Suomen Luonto 17.8.2017; Pertti Koskimies. Suomen Luonto 17.8.2017; Riikka Kaartinen. Suomen Luonto 23.2.2017; Metsähallitus. Suojelualueet; Iltasanomat. Matkailu; Luonnonvarakeskus; WWF. Eläinlajit; Vesa Sundqvist. Yle. Uutiset 21.5.2017; Ilmatieteenlaitos; Helsingin Sanomat. Tiede 10.8.2016; Metsästys; Luonnontila; Yle. Uutiset 17.10.2011; UPMS. Metsämaailma; Peda. Oppimateriaalit; Iltalehti. Kotimaa 21.6.2017; Iltasanomat 30.6.2017/Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimisto; Luonnonvarakeskus Luke/Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Irma Kolari; Suurpedot; Suomen riistakeskus 27.3.2017; Suomen luonnonsuojeluliitto; Ilmatieteenlaitos; Järvi& meriwiki; Joet; Jari Kaalikoski. Erä. Luonto; Helsingin Yliopisto. Pinkka; LuontoPortti; Iltalehti. Raharumpu. kaupallinen yhteistyö 5.1.2017; Wikipedia; Timo Heikkinen. Yle. Oppiminen; Tuomas Kangasniemi. Tekniikka&Talous 26.10.2009; mtv. lifestyle; Maaseudun Tulevaisuus pääkirjoitus 17.12.2012; Kaiva. Geologia. Mineraalivarannot; Leipätiedotus; MTK; Lihasta; Kari Hänninen Kauppalehti 3.9.2016 The Economist -taulukot; ilovecoffee; momondo; Niina Maria Korhonen. YhteisHyvä 22.10.2014; rantapallo; Sampsa Oinaala. Helsingin Sanomat Kulttuuri 29.8.2014; nesterallyfinland; Sudio55; Matti Gönroos. Tiet; Helsingin kaupunginkirjasto. Kotus Merja Outisen pro gradu -tutkielma ja Karttapaikka 2010; Yle. Iltasanomat 2.10.2014; tietohaarukka 2014; Luonto-luonnossa; Lonely Planet Finland; energy-enviro; Suomen Sydänliitto ry; Luontokoulut; spiritofnorth; Talouselämä 2015; Suomen Latu; Suomen Luonto; ELO-säätiö; Ilkka Ahtokivia Verkkouutiset 18.9.2017; BirdLife; LUT; Lappi/Matkailu/Pyhä-Luosto; Jaana Kyyrä. Maatalous- ja puutarharekisteri. Luonnonvarakeskus 16.2.2017; Heli Pukki, Koivukannel.

2 kommenttia:

  1. Vau, millainen tietopaketti! Ihan hengästytti lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Sillä halusin kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea. Monet noista asioista ovat tuttuja entuudestaan, mutta löysin materiaalia etsiessäni äärettömän paljon uuttakin, mutta johonkin rajaus on tehtävä. Toisaalta eteeni tuli paljon sellaista, mitä ei voinut sijoittaa Suomen luonto -otsikon alle.
      Kiitos kommentistasi Tiinatei.

      Poista