Kangasajuruohokin on saapunut Suomeen monien muiden kasvien tavoin heti jääkauden jälkeen, jolloin ympäristö on ollut hyvin avointa ja lajille sopivia kasvupaikkoja on ollut lähes rajattomasti. Nykyisin kangasajuruohon leviäminen uusille kasvupaikoille on hidasta, sillä siitä huolehtivat muurahaiset.
Laji suosii aurinkoisia ja lämpimiä rinnemaita, mutta se kasvaa myös harjuilla ja jopa äärimäisen karuilla harjujen lakitasanteilla. Toisaalta sen kasvualueita ovat myös kulttuuriympäristöt, kuten tienvarret.
Löysin vastikään yhden pienehkön kasvualueen männikkömetsän laidalta Lappeenrannan kaupunkialueella, mutta Ruokolahdella olen nähnyt laajoja kasvustoja pitkin teiden varsia.
Kimalainen
Kukkivia kasveja löytää heinäkuusta lähtien. Ajuruoho on varsinkin mehiläisten suosiossa; ajuruohohunajan sanotaan olevan erityisen hienonmakuista. Kasvi tuoksuu sitä vahvemmin, mitä kuumemmin aurinko siihen paistaa. Tuoksu ei tule kukista vaan pienistä soikeista lehdistä.
Kukinnan jälkeen karvatupsu sulkee hedelmykset aluksi verhiön sisään.
Kangasajuruoho kuuluu niihin tuoksuviin kasveihin, joita on eri puolilla Eurooppaa nimetty Neitsyt Marian mukaan, esimerkiksi ruotsin kansankielessä kangasajuruoho on ollut jungfru Marie sänghalm `neitsytmariansängynolki´, mutta yleiskielessä nimi on backtimjam `mäkitimjami´. Karjalankannaksella kasvia nimitettiin maarianmakuuheinäksi, ja sitä on käytetty ruukkujen pesuun.
Lääkitsemistarkoitukseen sitä on käytetty jo hyvin varhain, se on arkeologinen rohto. Esimerkiksi Rooman keisarin Kaarle Suuren (800 jKr.) sotajoukkojen perusvarustuksiin kuuluivat ajuruohokeitteet kulkutautien torjumiseksi.
Aivan viime vuosisadalle asti kangasajuruohosta on valmistettu yskänlääkettä. Nykyisin siitä eristetään tymolia, jota on käytetty suuvesissä ja hammastahnoissa sen voimakkaan antiseptisen vaikutuksensa vuoksi. Kangasajuruohon ja timjamin eteerisiä öljyjä hyödynnetään hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan sairauksissa.
Kasvisravintoloissa sen kukkivia versonkärkiä käytetään salaatteihin ja salaatin kastikkeisiin, samoin mausteeksi timjamin tapaan.
Kangasajuruoho kuuluu harjualueiden ns. avainlajeihin, joista monet muut lajit ovat täysin riippuvaisia. Kangasajuruoho on luonnon monimuotoisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä, sillä se toimii monen harvinaisen tai uhanalaisen lajin ravintokasvina.
Paljon järkeä me tarvitsemme, ja pisaran hulluutta
elääksemme huomiseen
ja huomisen yli.
Lassi Nummi
ajuhan tarkoitti järkeä..
Edellinen ajoruohopostaukseni oli Purppuranpunainen rohdoskasvi kangasajuruoho 31.7.2015
https://www.blogger.com/blog/post/edit/1350302120733157014/2873111239752652934



Tänä kesänä pihanurmikon sekaan on ilmestynyt paikoitellen kivastikin kangasajuruohoa. Vai sotkenkohan tuon nyt johonkin toiseen kasviin, kun se mitä kerrot kasvupaikoista, niin ei oikein täsmää. Kiitos tiedoista, täytyy mennä tutkimaan pihanurmikkoa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anna.
PoistaTutkihan vielä. Kangasajuruoho viihtyy paahteisilla paikoilla luonnonkasvina. Kyllä sitä kasvatetaan pihassakin, silloin se on vähän toisennäköinen, minullakin on.
Lisään vielä vastaukseeni: pihoissa kasvatetaan puutarhakasvina tarha-ajuruohoa eli timjamia, sitä minullakin on. Se on vähän kookkaampi luonnonvaraista, värikäs kyllä ja tuoksuva.
PoistaEi ole vielä näkynyt täällä Etelä-Ruotsissa. Ehkä pohjoisesta päin tulossa!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Hanna Helena. Et ole vielä nähnyt kangasajuruohoa teidän maisemissa. En osaa sanoa, kasvaako se edes Etelä-Ruotsissa.
PoistaOn kauniin värinen kasvi.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle.
Kiitos kommentistasi. Samoin kiitän toivotuksistasi. Viikonloppu meni mainiosti patikoidessa pohjoisessa. Minulla ei ollut tietokonetta mukana, siispä en tiennyt kauniista toivotuksistasi. Palasin tänään reissusta.
PoistaTein kierroksen paikoilla, joilla muistin nähneeni kangasajuruohoa, mutta nyt ei ainakaan näkynyt. Ehkä muistini pettää, missä olen nähnyt, vakka-suomessa, Lapin tuntureilla, tai jopa täällä Koillismaan vaaroilla.
VastaaPoistaKiinnostukseni kuitenkin heräsi. Jo eilen kalareissulta palatessa katselin maastoa ajuruoho mielessäni.
Mukavaa viikkoa ja heinäkuun heinäntekoaikaa! Vaikka emme aikoihin ole enää heinää seipäille hangonneet.
Kiitos kommentistasi aimarii. Kangasajuruohopaikat ovat voineet siirtyä tai hävitä, myös ihminen niitä hävittää, mm. tekemällä teitä. Olet kyllä tarkkaavaisesti katsellut ja värikkäänä se näkyisi.
PoistaKiitän, heinää tehtiin ennen, nykyisin paalittavat tuorerehua pari kolme kertaa kesässä.
Kiitän toivotuksistasi. Palasin tänään reissusta kotiin, siksi vastaan nyt.
Tosi kaunis kasvi ja miten ihmeellistä on kuinka kasveista saadaan paljon myös terveyshyötyjä.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Kanneli. Juuri niin kuin sanoit, saisimme terveyshyötyjä, jos osaisimme hyödyntää ne. Ennen vanhaan ihmiset ovat osanneet, minä en juuri mitään...
Poista