Mistä tietää, että on kevät?

Kevät on vuodenajoista lyhyin; se ­kestää tavallisesti kuudesta yhdeksään viikkoa. Eteläisessä Suomessa kevättä riittää maaliskuun loppupuolelta toukokuun puoliväliin, sen sijaan Lapissa kevättä eletään huhtikuun puolivälistä aina kesäkuun alkuun saakka.

Nyt on erilainen kevät, luonto on kuukauden edellä normaalista, sanovat meteorologit.

Suomen järvet ovat jään peitossa 4 – 7 kuukautta sen mukaan, millä leveyspiirillä ne sijaitsevat. Jäät ovat lähteneet 2020-luvulla yleensä huhtikuun alussa, sisämaassa toukokuussa ja Lapissa myöhemmin.

 

Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen väitteli 2019 järvien jäätymisestä. Hän käytti tutkimusaineistona hydrologisia havaintosarjoja, joita on eräistä Suomen järvistä jopa 300 vuoden ajalta ja useista järvistä 150 vuoden ajalta.

Korhosen väitöskirjan päätulos oli, että Suomen jäiden lähtö on aikaistunut ja järvien jäätyminen myöhentynyt. Sen seurauksena järvet ovat jäässä aiempaa lyhyemmän ajan. Muutos on ollut noin viikko vuosisadassa, mutta pitkän ajan muutokset ovat erilaiset Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Korhosen mukaan muutoksen taustalla on tietysti ilmasto. Jääpeite ja virtaamat ovat linkittyneitä ilmakehän kiertoliikkeeseen ja niissä esiintyviin eripituisiin sykleihin.

 

Ensimmäinen pysyvä lumipeite ja ehjä lumipeite on saatu syksyllä eri puolille maata eri aikaan. Lapissa talvi kestää Lapissa seitsemän kuukautta, sillä ensimmäiset lumisateet saapuvat tunturien huipuille jo varhain, tavallisesti elo-syyskuussa. Lumipeite viipyy pohjoisimmassa Lapissa toukokuun loppuun asti, mutta lähtee etelässä useimmiten jo maalis-huhtikuun vaihteessa.

 

Suomessa lintujen rengastus ja samalla järjestelmällinen vuodenaikaisseuranta käynnistyivät 1910-luvulla. Sadassa vuodessa kevätmuuton aikatauluissa on tapahtunut huima hyppäys, ja muun muassa joutsenten ja hanhien muutto on aikaistunut yli kuukaudella. Lintujen kevätmuutto on aikaistunut viidessä vuosikymmenessä keskimäärin viikon.

 

Kiuru on kevään ensimmäisiä muuttolintujamme, yleensä lajin muutto alkaa helmi–maaliskuun vaihteessa. Ensimmäiset joutsenet saapuvat aina maaliskuussa. Pohjoisessa laulujoutsenet ja kiurut kuuluvat huhtikuuhun, samoin nokkosperhoset.

 

Kun eteläsuomalainen kekomuurahainen jo huhtikuussa kylpee auringon valossa, niiden lappilaisten lajitovereiden keot ovat vielä paksun lumipeiton alla. Muurahaiset ilmestyvät pohjoisessa näkyviin toukokuussa, samoin seitsenpistepirkot.

 

Etelä-Suomessa ensimmäiset leskenlehdet, sinivuokot ja valkovuokot ilahduttavat jo huhtikuussa. Valkovuokkoa tavataan Etelä-Lappiin saakka, mutta leskenlehden ja sinivuokon kasvualue rajautuu etelämmäksi.

Sammakot kutevat Etelä-Suomessa yleensä heti jäiden lähdön jälkeen. Niiden kutuaika on tyypillisesti huhtikuun loppupuolella, kun taas Pohjois-Suomessa sammakot kutevat toukokuussa.

 

Sisilisko on maailman pohjoisimmaksi levinnyt matelija. Suomessa sitä tavataan koko maassa. Lapissa kanta on selvästi etelää harvempi, ja siellä elinpaikat ovat poikkeuksellisen suojaisia ja lämpimiä. Keväällä sisiliskokoiraat heräilevät Etelä-Suomessa huhtikuussa, pohjoisessa vasta kuukautta myöhemmin, kun ravintoa on tarjolla.

Hyttyset heräävät Etelä-Suomessa huhtikuussa, mutta Pohjois-Suomessa toukokuussa.

 

Ensimmäiset kyykoiraat palautuvat horroksesta Etelä-Suomessa huhtikuun alkupuolella. Naaraat jatkavat talvikauttaan aina huhtikuun lopulle tai toukokuun alkuun. Pohjoisessa kyiden herääminen menee aina kesäkuulle saakka.

Kielo kukkii luonnossa touko–kesäkuussa. Kielo kasvaa aika yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu vähitellen pohjoista kohti. Levinneisyyden äärirajat ovat Kittilän ja Sallan tasalla, mutta erillisesiintymiä on vielä Utsjoella. Pohjoisessa kielo kukkii kesäkuussa.

 

Lämpiminä keväinä mustikan kukinta voi alkaa etelässä jo varhain toukokuussa. Pohjois-Suomessa ja Lapissa kukinta alkaa myöhemmin, yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun puolella.

 

Siitä, kun ensimmäiset koivut saavat hiirenkorvansa aivan etelässä toukokuussa, menee pari viikkoa, että Keski-Suomessa ollaan samassa vaiheessa. Utsjoella hiirenkorvia odotellaan noin kuukausi kauemmin.

Keväisellä metsällä
on niin paljon asiaa
että kaiken kuullakseen
on avattava korvien lisäksi
myös sielu.
Elina Salminen

Lähteet: Anne-Pauliina Rytkönen Yle16.3.2022; BirdLife Suomi 1.3.2024; Ilmatieteen laitos/Lumitilastot; Jere Malinen Seura, Tiede&Luonto, 10.4.2024; Jussi Murtosaari, Keskisuomalainen 6.5.2017; Luontoliitto; LuontoPortti; Paula Ritanen-Närhi, Kotiliesi 30.4.2024; Pekka Mauno, Lapin Kansa 16.1.2020; Sinimaaria Kangas, Tiede Luonto 2/2026; Vesa Marttinen, Yle 2.5.2021; Paula Ritanen-Närhi, Kotiliesi 30.4.2024; Timo Nieminen, Apu 12.4.2023; Elina Salminen, runo.

Luontoliiton Kevätseuranta -viikonlopuista 2026 seuraavat ovat

HUHTIKUUSSA: 18.–19.4. Koululaisviikko: 7.-12.4.
TOUKOKUUSSA: 2.–3.5., 16.–17.5. ja 30.–31.5.

 

Hyvää pääsiäistä!
Tämän ihastuttavan pääsiäistervehdyksen huomasin pyöräillessäni eilen kaupungin ulkopuolella.