Makedonianmänty muistuttaa sembramäntyä

Ainavihanta makedonianmänty Pinus peuce Griseb. on lähtöisin Balkanin vuoristosta alueelta, joka yltää Makedoniasta ja Bulgariasta Albaniaan ja Kreikkaan. Makedonianmänty on tyypillinen vuoristopuu, joka muodostaa männikkömetsiä 1600 - 2000 metrin korkeudella, mutta kasvaa sekapuuna alempana.

Makedonianmänty on aluksi hidaskasvuinen, mutta se voi kasvaa Suomessa 10–20 metriä korkeaksi. Nuorena kapeahkosta puusta tulee ikääntyessään 4–7 metriä leveä; avoimella paikalla sen kasvutapa on leveän kartiomainen. Makedonianmänty on parhaiten Suomessa menestyvä ulkomainen mäntylaji.

Makedonianmännyn sinivihreät pitkät neulaset ovat viiden nipuissa. Neulaset säilyvät puussa kaksi kasvukautta. Kaarnan väri on nuorena hopeanharmaa, vanhemmiten väri tummuu.

Makedonianmännyn tuulipölytteinen kukinta alkaa puun ollessa 15–20-vuotias ja ajoittuu alkukesään. Puu on yksikotinen eli samassa yksilössä on sekä emi- että hedekäpyjä. Makedonianmänty tuottaa käpyjä jo muutaman metrin korkuisena. Pölyttyneet kävyt kypsyvät seuraavan vuoden syksyyn mennessä.

Roikkuva, pitkä käpy on nuorena vihreä ja pihkainen. Vanha käpy on suuri, ruskea ja hieman käyristynyt, koristeellinenkin. Runsaita käpysatoja on muutaman vuoden välein.

Makedonianmänty on sembramäntyä parempi koristepuu, tosin hieman harvempi kuin sembra. Sen latvus pysyy elävänä paremmin kuin sembralla. Oksisto ulottuu usein maahan asti, eikä kuolleita oksia yleensä jää rumentamaan puuta.

Makedonianmänty viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, se tosin tarvitsee nuorena suojaa kevätauringolta. Mänty sietää monenlaista maaperää, myös ravintoarvoltaan köyhää maata. Se tarvitsee kasvupaikallaan syvälle yltävälle juuristolleen tilaa, mutta kestää sitten hyvin tuulta paalujuurensa ansiosta.

Makedonianmännyllä on ollut Suomessa 1960 – 1980-luvulla 20 viljelmää (Luke): Solbölessä 3, Ruotsinkylässä 6, Punkaharjulla 10 ja Aulangolla 1. Kookkain mänty kasvoi Punkaharjulla. Sen läpimitta 66-vuotiaana oli 63 cm ja pituus 20,7 m. Kaikista viljelmistä löytyi luontaisesti syntyneitä taimia runsaasti.

Kuvien makedonianmännyt kasvavat Lappeenrannan lentoasemalla sekä Joensuun kaupunginteatterin viereisessä puistossa.

”Nalle Puh ja Nasu istuivat ison puun alla.
– Ajatteles, jos puu kaatuisi, kun me olemme sen alla! Nasu virkkoi.
Nalle Puh oli pitkään hiljaa ja mietti asiaa, kunnes vastasi:
– Ajatteles, jos ei kaadu.”
A.A. Milne

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Luononvaratieto. Metsä ja metsätalous; Niittytila Änggård; Puutarhamyymälä Muhevainen; Päivin Puska & Pensas; Ähtärin kampus; A. A. Milne, Nalle Puh.