Taivaansiniset kukat

Sikuri on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta, mutta sitä kasvaa myös Pohjois-Afrikassa sekä tulokaslajina Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa se on aito luonnonkasvi.

Sikuri on sukunsa ja alaheimonsa nimikkokasvi sekä suomen kielellä että tieteellisellä nimellään. Se on ollut jo antiikin ajoista lähtien arvostettu lääke- ja ravintokasvi, jonka kreikankielinen nimi päätyi myös suvun tieteelliseksi nimeksi Cichorium intybus.

Sikuri tai hyötysikuri on Suomessa uustulokas, josta on eniten tuoreita havaintoja Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Eteläisissä maakunnissa lajia voidaan pitää jo vakiintuneena, mutta muualla havainnot ovat yksittäisiä.

Sikuri on monivuotinen ruoho, joka kasvaa lastauspaikoilla, rautatiepihoilla, satamissa, kaatopaikoilla, pelloilla ja pellon reunoilla. Sikuri on minulle tämän kesän uusi tuttavuus.

 

Laaja sikurikasvusto avautui yllättäen eteeni pyöräretkellä kaupungin ulkopuolella. Alue oli heinittynyt, ehkä entinen aho, jossa kasvoi koivuja siellä täällä.

Heinä-syyskuussa kukkiva sikuri on korkeudeltaan puolesta metristä metriin, ja sen kukat ovat väriltään kauneinta sinistä. Sikuria ei kovin helposti voi sotkea muihin lajeihin, koska sininen kukan väri on mykerökukkaisissa melko harvinainen.

 

Yleisimmistä meillä tavattavista vain sinivalvatit ja ruiskaunokki ovat sinikukkaisia, mutta vähänkin tarkempi vilkaisu sulkee nämä lajit pois.

Sotien aikaan elintarvikkeita säännösteltiin ja kahvikin oli kortilla. Suomalaiset kehittivät oikean kahvin puutteessa korvikekahveja, joita valmistettiin esimerkiksi paahdetuista voikukan- ja sikurinjuurista, herneistä ja rukiinjyvistä.

Nykyään sikuri on tehnyt uutta tuloaan terveellisenä kahvijuomana, joka ei rasita vatsaa, vaan päin vastoin edistää vatsan ja suoliston toimintaa. Sikurinjuuri sisältää runsaasti insuliinia, joka muiden fruktaanien tapaan ei nosta verensokeria, vaan kulkeutuu imeytymättä mahalaukun ja ohutsuolen läpi. Tämän ominaisuuden vuoksi sikurijuuren kuitua käytetään myös lisäaineena elintarviketeollisuudessa.

Jovelan Johanna kertoi blogissaan, että oli tilannut verkkokaupasta sikurijuurijauhetta, jotta voisi tutustua siitä valmistettuun kahvijuomaan. Sikurissa on hänen mukaansa kahvin tuntu, muttei sen kitkeryyttä. Johanna kuvasi makua lempeäksi, pehmeäksi ja täyteläiseksi.

 

Jälkimakuna sikurikahvista tuli mieleen paahdetut pähkinät tai paahdettu nougat. Käyttöohjeeksi hän neuvoi laittamaan kattilaan litran vettä ja siihen pienen kourallisen kukkia tai viisi kuusi lehteä. Kiehautetaan.

Sikurinjuurta voidaan käyttää mausteena marinadeissa, kastikkeissa, lihoissa ja jälkiruoissa. Lajista on jalostettu myös lehtiin painottuva salaattisikuri, joka on voimakasarominen lehtivihannes.

En löytänyt yhtään sikuria käsittelevää runoa. Sen sijaan alla on Runo kahvesta, sen kaksi ensimmäistä säettä.

Koivistolaisen talonpojan runo kahvista julkaistiin Suomettaressa 19.9.1859. Runon lähettänyt H. S. oli sitä mieltä, että "sopis soimata niitä, jotka ylen aikaa istuvat kahve-kattilan ääressä, josta aina puolen tunnin kuluttua kallistavat pisaran huulillensa. Löytyypä semmoisiaki, jotka eivät juo muuta kuiin kahveta: aamuisella kuin panevat kattilan tulille, se seisoo uunissa koko päivän, ja sitä ryyppivät leipänsä särpimeksi." Itse runo kuuluu näin.

Voi tämä kahve kallis juoma
Ja raskas rahojen surma,
Alkoi ensin Aasiassa,
Kasvoi maassa kaunihissa,
Pikkuisissa pensahissa,
Pienten palkojen sisässä;

Tuosta alkoivat osata
Keittää jaloimman juoman,
Jota herrat herkkunansa
Siniviitat siivonansa
Ensin keitit kestissänsä
Sitten joivat joutessansa.
H.S.

Lähteet: Hyötykasviyhdistys; Jovelan Talopäiväkirja, omavarainen/sikuri.fi 26.11.2022; Lampinen, R. & Lahti, T. 2021. Kasviatlas 2020 Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo; LuontoPortti; Luopioisten kasvisto 11.1.2023; Omavarainen.fi – ideointeja & inspiraatiota! Pohjolan kasvien pauloissa; puutarha.net; Ruohonjuuri; Yle.fi 29.3.2011, Sikuripötköjä löytyy edelleen kaapeista; Samuli Haapasalo, Vuosi luonnossa. Sikuri korvikkeena. Suomen luonto 5.8.2019; Sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com. Kaisa Kyläkoski 29.1.2018. Runo Kahvesta julkaistiin Suomettaressa 19.9.1859, kirjoittajana koivistolainen talonpoika H.S. Yllä on kaksi runon ensimmäistä säettä.