Vehnä on mainettaan parempi vilja

Vehnää on viljelty ainakin 6000 vuoden ajan Kiinassa ja Egyptissä. Suomessakin sitä tavattiin jo ennen ajanlaskun alkua. Vehnä (Triticum aestivum) on yksi maailman kolmesta eniten viljellystä viljasta yhdessä riisin ja maissin kanssa. Sitä tuotetaan kaikissa maanosissa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Vehnän merkitys viljelykasvina on kohonnut maassamme viime vuosien aikana. Sen päätuotantoalueet ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa, mutta vehnää viljellään Jyväskylän korkeudelle asti. Vehnä on rukiin ohella Suomen merkittävin leipävilja, mutta sen käyttö on yleistynyt myös rehuteollisuudessa, lisäksi vehnää hyödynnetään tärkkelyksen sekä alkoholin tuotannossa.

Vuoden 2024 kaikkien viljojen satoarvio (20.9.2024) on kymmenen vuoden aikatarkastelussa keskimääräinen: noin 3,2 miljoonaa tonnia. Kolmanneksi viljellyimmän viljamme eli vehnän satoarvio on myös keskimääräinen eli noin 780 miljoonaa kiloa,

Vehnän kukintona on tähkä; vehnällä on pieniä, värittömiä kukkia, kuten muillakin viljoilla. Jyvissä ei ole yleensä vihneitä, kuten ohrassa ja rukiissa.

Täysjyvävehnässä on kaikki jyvän osat eli rasvapitoinen alkio, ydin, lese ja heti sen alla oleva kerros. Täysjyvävehnä sisältää kuidun lisäksi monia vitamiineja, mineraaleja ja kivennäisaineita. Sen sijaan puhdistetut ”valkoiset jauhot” ovat vähäkuituisia ja sisältävät ravintoaineita huomattavasti vähemmän.

Grahamjauho on täysjyvävehnäjauhoa. Täysjyväpitoisia graham- ja hiivaleipäjauhoja käytetään erityisesti leipien leipomisessa, sen sijaan ydinjauhot eli ns. valkoiset jauhot sopivat mainiosti leivontaan sitkonsa vuoksi. Leipominen on minulle mieluisa harrastus.

Pastan valmistuksessa suositaan durumvehnää, joka on vehnien sukuun kuuluva viljalaji, mutta sitä ei kasvateta Suomessa. Maailman vehnäsadosta durumvehnää on kymmenisen prosenttia.

Herkkävatsaiselle täysjyvävehnä voi sopia paremmin kuin huonosti sulava ruis. Vehnäallerginen ei siedä ravinnossaan vehnän proteiineja, muun muassa gluteenia.

Vaikka täysjyvävehnä on lähes yhtä terveellistä kuin ruis, se on jäänyt kokonaan rukiin varjoon. Yhtenä syynä on se, että vehnän terveysvaikutuksia ei ole tutkittu niin tarkkaan kuin perinneviljana pidettyä ruista.

Spelttivehnää
Speltti on vehnänsukuinen jalostamaton vilja noin 10 000 vuoden takaa. Nykyisin viljellyt tavalliset vehnät ovat saaneet alkunsa spelttivehnästä. Meillä speltin viljelyalue ulottuu jopa Ouluun asti, kasvutavaltaan vaatimattomana se sopii hyvin luomutuotantoon. Spelttivehnää käytetään muun muassa artesaanileipomoiden tuotteissa. 

Leipä viljasta,
vilja valosta,
valo taivaan talosta.
Hyvää ruokahalua!

Lähteet: Glorian ruoka&viini. Soppa 365; Frida Ahonen, Etelä-Saimaa 21.9.2024 STT; Heidi Siivonen, MTK 9.9.2024; Kielikello, Kotimaisten kielten keskus Kotus; kotikokki; Leipätiedotus. Vehnä; Laura Riihelä, Yhteishyvä 2.1.2024 Pataleipä; Luonnonvarakeskus Luke 20.9.2024, 16.8.2024 ja 22.9.2023 tilastot; Luke, Speltin viljely; Marianne Riiali, Hyvä Terveys 8.5.2014/ asiantuntijat: Tuula Sontag-Strom, teknologian tutkija ja lehtori, Helsingin yliopisto, ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto; Martat; Max Schulman, MTK 1.9.2023;Myllyn Paras; Ruokavirasto; Sun Spelt; syotavakaupunki 11.2.2017, Maanviljelyn historian vaiheita; Runon tekijää ei tiedetä.