Joulukuinen järvenranta kuin runo

Sinä olet kuin kuplanen alla jään,
joka kierii ja kulkee ja läikkyy. 

 Eino Leino

 

Katsokaapas näitä,
pakkanen ja tuuli
jäisiä pallopäitä,
sillä yhdessä ne luuli
"oomme niin taitavia että",
"nuo kaikki ovat meidän luomaa",
vaan tarvittiin siihen myös vettä,
vain harvat nuo luomukset huomaa.
Mieti ymmärrä etsi ja kulje
käy, luo veden, kohti rantaa
älä siltä silmiäsi sulje,
luonto näytelmän parhaimman antaa.

Jarmo Syvänen

 

Jäätynyt puro järven rannassa.

Kun kylmyys kävi elämälle vaaralliseksi, puro havahtui,

kasvatti kuoren yhdessä yössä, sulkeutui,

vaipui lumiseen maisemaan ja hävisi näkyvistä.

Siellä se kantaa elämää sisällään, sulassa vedessä,

yli talven ohimenevän neuroosin.

Liisa Laukkarinen

 

On kuin taivas tuoksuisi ääriviivat pehmenisi sataisi armo alas suurina valkeina peittävinä. Helena Anhava

Tänä yönä jäätyy järvi.
Vesi tuskin liikahtaa.

Saima Harmaja

 

Hetken pysähdyn, katselen luontoa hanki kiiltää silmissäni
Ihmettelen tyhjyyttä ympärilläni päivänvalon kajoa
Linnut ovat hiljaa metsikössä puut rauhassa lepäävät
Järvet jäässä, luonto nukkuu ajanratas pysähtyy

Rauha Pulkkinen

 

Pakkanen soitti jäistä huilua jäisen koivun alla.

Minä olin hiljaa ja ihmettelin
miten kylmä voi olla niin kaunista
ja syntyä puhaltamalla.

Inkeri Karvonen

 

Talvenpoika humaltui
neiti kesään ihastui.
Unohti myös tehtävänsä,
pakkastalven tekevänsä.
Pohjoisessa luomakunta
turhaan odotteli lunta.
Kulki kansa pimeässä,
syksyn säässä synkeässä.
Syksytuuli pitkähuuli
keimailusta neidin kuuli.
Puhalteli järvet jäihin,
jäiset sillat niemen päihin.
Syksytuuli parhaat päällä
puuhasteli järven jäällä.
Morsiushunnun teki näistä
jäätyneistä vaahtopäistä
Anna-Liisa Huhtala

 

Ruusu oli jäätynyt kiinni kaislikkoon
se ei ymmärtänyt
miten se oli sinne päätynyt ensinkään
sillä oli ollut matka aivan toiseen suuntaan
Voimapuutarha&Runotalo

 

Voisinpa sulle kertoa,
olet kuin talven jäätynyt kukka.
--
Kiitos, että olet siinä, vierelläni,
kauniina kuin jään pisara.

 Annin tarinablogi

 

Järvenrannan kaislat kuiskaavat hiljaa, syksyn huuru verhoaa maisemaa.

Pakkasyön syleilyssä, kylmässä sylissä, syntyy jäämalja, kaunis ja hauras.

Kaislikon varpujen välistä kohoaa kiteitä kimaltelevia, kuin timantit loistavat. Yöpakkanen taittelee taikaa, luonnon taideteos, jäämalja kaunis.
 ChatGPT

 

Järvenrannan kaislat kuiskaa syksyn säveltä, pakkasen henkäys, jään taian värittää.
Kuulas yö, luonto uinuu hiljaa, ja kaislojen helmat pukeutuvat hopeaan.

Kaislikon siimeksessä salaperäinen tanssi, jäinen hunnuntaija, kaunis kuin unelma
mansikkainen. Pakkasyön suudelma piirtää kuviot rantaan, jäämaljoja syntyy, taikaa luonnon kudelmaan.

Kiteet kimaltelevat, kuin tähdet taivaalla, ja järven pinta peittyy huurteiseen hunajaan. Kaislojen syliin syntyy jään koru luonto laulaa runoa, syksyn kylmään huokaus.

Aurinko nousee, kultaa taivaanrannan reunaa, jäämaljat hehkuvat, kuin aarteet auringon kimmeltäessä.

Syysyön tarina, kaislojen ja jään liitto, luonnon kauneus, järvenrannan lumoava sitoutuminen.
ChatGPT

ChatGPT Runon loppuun merkitty OpenAI GPT-3.5 on kehittynyt tekoälymalli, jonka avulla nämä kaksi edellä olevaa runoa on luotu.

Lähteet: Anna-Liisa Huhtala, Talviset häät -runosta alkuosa. Mindizan´s Blog; Annin tarinablogi. Osa runosta Runo ystävälle 14.2.2022; ChatGPT; Eino Leino, Sinä olet kuplanen alla jään; Helena Anhava; Jarmo Syvänen, Jäiset pallopäät. jasy.kuva.fi/blog; Liisa Laukkarinen; Maarit Siltamäki, Maailmani puut. Samk, Kuvataiteen koulutusohjelma. Runo Kaadettu; Rauha Pulkkinen, alkuosa runosta 1.12.2012; Saima Harmaja, Jäätyvä järvi, alkuosa runosta; Voimapuutarha&Runotalo. Voimaruno ja voimakortit 27.11.2015. Ruusu ja särjenpoikanen 1. säe.