Tammi- ja helmikuun päivät ovat olleet tänä vuonna hiukan harmaita, mutta kuitenkin lumisia ja talven tuntuisia. Pikkupakkanen tekee liikkumisesta ulkona mieluisaa.
Pakkanen soitti jäistä huilua jäisen koivun alla.
Minä olin hiljaa ja ihmettelin
miten kylmä voi olla niin kaunista
ja syntyä puhaltamalla.
Inkeri Karvonen
Lunta on vähän viime talveen verrattuna, Forecan tietojen mukaan lumen syvyys on Lappeenrannassa runsas kaksikymmentä senttiä.
Rati riti ralla, tuli talvihalla.
Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka.
Rati riti ralla, sellainen on halla.
Rati riti ralla, mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi, jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.
Maija Konttinen
Lappeenrannan kaunis rantaraitti myötäilee Saimaan rantoja. Rantaraittiverkosto on kaikkiaan yli 20 kilomeriä pitkä, ja siitä läntisen osan pääreitti on kymmenen kilometriä. Se on suosittu kaikkina vuodenaikoina. Läntinen rantaraitti on valaistu, sitä tosin ei aurata talvisin – mutta eipä se haittaa lenkkeilijöitä!
Kaksiulotteista lumen
usvaa ja usvan lumetta
on aamu…
Kirsi Kunnas
Olen aika paljon pyöräillyt ja kävellytkin raittia. Nämä kuvat ovat pienenpieni otos läntistä rantaraittia Fazerin makeistehtaan kohdalta.
Huurteen morsiot
pidättävät henkeä.
Sulhoa odottavat
huulet suipistuvat.
Mielikuvat puhjeta
silmuiksi
tuoksuiksi
haviseviksi lehdiksi.
Laulupuiksi
peipposen tulla.
Valde Aho
Valden runo kertoo ajatukseni. Muutaman kuukauden päästä nyt vielä nukkuvat silmut ovat puhjenneet haviseviksi lehdiksi ja valkeus muuttunut vehreydeksi.
Lähteet: Foreca; lappeenranta@gosaimaa.com; Inkeri Karvonen; Kirsi Kunnas, Kaunis hallayö; Maija Konttinen, Rati riti ralla; Valde Aho ja Varvara Zueva, Neitoperho. Runokirja.
Lähetä kommentti