Pelasta pörriäinen!

Niin sinut kuin minutkin on kutsuttu talkoisiin pölyttäjiemme elinolosuhteiden turvaamiseksi, sillä Maa- ja metsätalousministeriön Hyönteishotellit 2020 sekä Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja pyörähtivät käyntiin tänä keväänä. 

 

Jokaisella pihassa pörräävällä hyönteisellä on oma tärkeä tehtävänsä, kuten kukkakärpäsillä on suuri merkitys kukkien pölyttäjänä. Niiden toukat puolestaan saalistavat kirvoja, ja samaa tehtävää hoitavat leppäkertut. Kukkivat marjapensaat ja hedelmäpuut sekä viljely- ja luonnonkasvit tarvitsevat hyviä pölyttäjiä tuottaakseen satoa. Esimerkiksi yhden mustikkaneliömetrin pölyttämisestä huolehtii peräti 700 kimalaista.

Kampanjointi pörriäisten puolesta on erittäin ajankohtainen, sillä niiden määrä on kaikkialla maailmassa vähentynyt dramaattisesti. Suomessakin tärkeimmistä pölyttäjistä eli kimalaisista, mehiläisistä ja perhosista lähes joka viides on uhanalainen. Onneksi voimme kuitenkin auttaa monella tavalla näitä elintärkeitä pölyttäjiä.

 

Oletko jo suunnitellut tulevan kesän istutuksia kotipihaan tai terassillesi? Vaikka oma piha puuttuisikin, parvekkeellakin on oivat mahdollisuudet kasvattaa kukkasia. Viherpeukalot laittavat kukkia omaksi ja toisten iloksi, mutta tärkein ehto on, että kasvit menestyvät aiotussa paikassa. Luonto puolestaan tykkää, kun valitsemme pihaan sellaisia kasveja, jotka ovat pörriäisten suosiossa. Vaikka suurin osa kukista kerää hyönteisiä puoleensa, kaikki eivät silti ole samanarvoisia. Esimerkiksi krookus, kurjenpolvi, vadelma, laventeli, ajuruohot, kehäkukka, auringonkukka ja syysasteri tarjoavat pölyttäjille ravintoa keväästä syksyyn. Tässä vielä 101 kasviehdotusta lisää sinun ja minun pölyttäjäpuutarhaan. 

Tulevana kesänä aion jättää osan pihanurmikosta ajamatta. En toki laiskuuttani, vaan siksi, että silloin siitä tulee pölyttäjäystävällisempi. Meidän pihamaalla kasvaa nurmikon seassa paitsi valkoapilaa, myös bellistä eli kaunokaista. Ahkerat pienet pörriäiset hääräsivät viime kesänä taukoamatta niiden valkoisissa kukissa, ja ensi kesänä toivon näkeväni niitä entistä enemmän. Kannustan sinuakin osallistumaan tähän pieneen ja vaivattomaan ekotekoon kanssani.

 

Ruusuja kiusaaviin kirvoihin olen käyttänyt mäntysuopaliuosta, sillä torjunta-aineet vaikuttaisivat myös mehiläisiin, kimalaisiin ja kukkakärpäsiin. Ne ärsyttävimmätkin ötökät ovat kuitenkin jonkun toisen ruokaa, esimerkiksi sinitiaiset syövät mielellään kirvoja ja toukkia hoitaen samalla pihaa ja puutarhaa. Tällä tavalla luonto torjuu itse tuholaiset.
 

 

Nyt kun olen asiaa tarkemmin pohtinut, niin pörriäisillä onkin jo aika makoisat oltavat pihapiirissämme. Tonttiamme ympäröi kahdelta puolelta valoisa metsä. Sitä voisi jopa sanoa metsäpuutarhaksi, koska siellä kasvaa ja kukkii kissankelloja, siankärsämöitä, keto-orvokkeja, päivänkakkaroita, kultapiiskuja ja muita pölyttäjien rakastamia luonnonkasveja pitkin kesää.

Piharinteemme krookukset toivottavat kevään ensimmäiset pörriäiset tervetulleiksi. Pian myös keväänkeltaiset esikot innostuvat kukkimaan ruusupensaiden alla. Omenapuiden valkeat kukkapilvet puolestaan ilahduttavat minua ja mehiläisiä touko-kesäkuussa. Heinäkuussa onkin kangasajuruoho- ja tarha-ajuruohokasvuston vuoro, ne lainehtivat kotipihassani purppuranpunaisina houkutellen pölyttäjiä ruokailemaan. Myös laventeli näyttää olevan pölyttäjien suosiossa.

 

Kesäkuun alussa olen yleensä viskellyt auringonkukansiemeniä niin maahan kuin kasvusäkkeihinkin. Säkkien kastelemisessa pitää olla ahkerana, sillä pitkiksi kasvavat auringonkukat tarvitsevat runsaasti vettä pysyäkseen virkeinä. Samaan aikaan kukkivat myös kurpitsat, joiden komeat keltaiset kukat näyttivät miellyttävän auringonkukkien tapaan hyönteisiä. Pörriäisten ansiosta olemmekin saaneet uhkeita kurpitsoita syksyisin säilöttäväksi.

 

Kotimaiset mehiläiset ja kimalaiset pesivät joko puiden ja ruokojen koloissa tai kasvillisuudesta paljaassa maassa. Niiden luontaisten pesintäpaikkojen määrä on vähentynyt niin ilmastonmuutoksen kuin kaupungistumisenkin myötä. Tämä on yksi uhka lisää pölyttäjille sekä etenkin niiden lisääntymiselle.

 

 

Maassamme pihat ja puutarhat ovat usein suhteellisen pieniä tai sitten ne ovat liian hyvin hoidettuja, siksi siellä ei ole riittävästi elinmahdollisuuksia ja tilaa pölyttäjille. Entä voisimmeko sinä ja minä tehdä jotain auttaaksemme pörröisiä ystäviämme? Mitäpä jos rakentaisimme hyönteishotelleja pihalle, jo pari hotellia marjapensaiden tai omenapuiden läheisyydessä paitsi auttaa pörriäisiä, parantaa myös satoa. Meillä onkin jo yksi hyönteishotelli, mutta tulevaksi kesäksi aiomme hankkia niitä lisää, sillä pienilläkin teoilla on suuri merkitys.

Ja sadat pienet pörriäiset

tanssivat iltaisin
tuudittaen minua uneen
syvänsinisessä riippukeinussani.

Sari, runotalo

Lähteet: Anna-Kaisa Brenner, Yle. Luonto 1.4.2020; Anna Takala, Ylen aamu-tv 30.6.2015; Hanna Asikainen, Yle. Luonto 1.4.2020; Hanna Asikainen, Teemo Tebest Helsinki, Yle Luonto 27.3.2020; Helsingin Sanomat 3.4.2020; Hunaja.net, polytys.fi; Hyönteismaailma; Juhani Reku, Maaseudun Tulevaisuus, Ympäristö 3.4.2020; Maa- ja metsätalousministeriö; Maa- ja kotitalousnaiset; Martat; MTV uutiset 28.2.2012; Olli Loukola, kolumni Yle Luonto 8.4.2020; suomenluonnonpaiva.fi; Yle. Luonto; Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu ymparisto.fi; RunoTalon voimapuutarha, Sari. runotalo.blogspot.com. Voimarunokortti 7.7.2016, Ja sadat pienet pörriäiset tanssivat.