Lahna, kaislikoiden arkajalka

Kala-asiantuntija Harri Dahlström kirjoitti Suomen Luonto -lehdessä omakohtaisia kokemuksiaan lahnan kudusta: "Olen pyytänyt lahnoja pian 50 vuotta. Joka vuosi lahnat tulevat kudulle kolmessa erässä. Ensimmäinen partti tulee heti hauenkudun jälkeen, toinen tuomen kukinnan aikoihin ja kolmas juhannuksen tienoille."

Lahnojen eri kuturyhmille on meillä annettu vanhastaan kuvaavia nimityksiä, kuten kirsilahnat, tähkä- eli tuomilahnat ja juhannus- eli heilimälahnat. Lahnat tulevat sukukypsiksi 5 – 8-vuotiaina, ja keväällä kutukauden aloittavat juuri nämä nuorimmat lahnat heti jäiden lähdettyä. Seuraavaksi kutevat keskikokoiset lahnat, ja suurimmat lahnat tulevat kudulle juhannuksen maissa, jolloin ruis kukkii eli heilimöi. Kudun kolmivaiheisuus on hiukan erilainen eri vesissä eikä sitä toisaalta tunneta kaikkialla.

 

Vanhan sanonnan mukaan tuomen kukkiessa lahna kutee ja silloin on sen paras pyyntiaika. Toukokuun loppupäivinä pääsin tarkastamaan vanhan uskomuksen paikkansapitävyyttä, sillä lähdin mökkinaapureiden mukana katsomaan lahnaverkkojen kokemista.

Ilta oli kaunis ja aurinkoinen, kun naapurin mies kävi veljensä soutaessa läpi kahta 85-millistä verkkoa, jotka hän oli laskenut kahden metrin syvyyteen samana aamuna. Kokijan ei tarvinnut edetä pitkälle, kun verkko alkoi tuntua painavalta. Meitä rupesi ihan jännittämään! Pian jännitys vaihtui iloksi, kun kalamies nosti veneeseen toivotun saaliin, parikiloisen pronssikylkisen mätilahnan – vanhat merkit pitivät siis paikkansa! Pienikokoisten lahnojen kyljet ovat hopeanvärisiä, mutta kalan kasvaessa kyljet muuttuvat kullan- tai kuparin hohtoisiksi.

 

Lahnat viihtyvät Ruokolahden Haapavedellä eli tällaisissa suurehkoissa järvissä, joissa on sekä matalia alueita ravinnon etsimistä ja lisääntymistä varten että toisaalta syväyksiä talven viettoon. Kutuaikaan lahnat keräytyvät jopa niin matalaan veteen, että selkäevät viistävät järven pintaa. Ennen vanhaan kirkonkellojen soitto oli kuulemma paikoitellen kielletty lahnan kudun aikana, etteivät erittäin arkoina kaloina tunnetut lahnat kaikkoaisi kutupaikoiltaan.

Lahna on hyvä indikaattorikala eli ilmentäjälaji, joka kertoo järven mahdollisesta rehevöitymisestä. Toisaalta lahnakanta voimistuu, jos vesistöön pääsee liikaa ravinteita, mutta toisaalta lahnat tonkivat koko ajan järven pohjaa, mikä edistää rehevöitymistä. Kantaa voi hillitä tehokkaasti juuri kutupyynnin avulla.

 

Usein parvina ruokaa etsivät lahnat tunnistaa järven pinnalla olevista ilmakuplista ja kelluvista kasvinosista. Lahna haeskelee syötävää järven pohjasta miltei pystyasennossa työntäen suunsa torveksi ja imaisemalla hyönteistoukkia, nilviäisiä ja vesikasveja sisältävää pohjaliejua.

 

Särkikalojen heimoon kuuluva lahna on litteä ja kookas. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry:n rekisterissä on 2000-luvulla dokumentoidut kalojen ennätysyksilöt. Rekisterin mukaan Suomen suurimman lahnan paino oli 7,45 kiloa, tämä ennätyskala saatiin verkolla 07.06.2003 Imatran Immalanjärvestä.

 

Hämeen maakakuntakalanakin lahna on varsin yleinen saaliskala Oulujoen vesistöön saakka. Sitä pyydetään useimmiten harvasilmäisillä verkoilla, mutta myös ongitaan. Puolentoista, parin kilon lahna on hyvänkokoinen ruokakala, ja viisikiloisesta kalasta voi olla oikein ylpeä. Lahna oli aiemmin hyvin arvostettu muun muassa suolakalana, mutta se on rasvaisuutensa vuoksi erittäin maukas myös savustettuna.

Lahnaa oli lapsuuteni ruokapöydässä alkukesällä erittäin usein, koska isäni sanoja lainaten kutuaikaan lahnoja saa niin paljon kuin jaksaa kantaa kotiin. Meillä keitettiin monet kerrat lahnakeittoa, ja lahnan pää oli sekä isän että minun herkkua - samoin kuin presidentti Urho Kekkosen. Pidän paljon savulahnasta, samoin pidin äitini saunan muuripadan hiilloksessa valmistamasta lahnasta, joka kypsyi märkien sanomalehtien sisällä herkulliseksi.

 

Minä löysin kaksi kesää sitten Lappeenrannassa pitkin Saimaan rantaa kulkevalta maantieltä kilon kokoisen elävän lahnan. Sastamalan mökillään viikonloppua viettänyt mies lienee yllättynyt aikoinaan vielä enemmän, kun kahden kilon lahna tipahti taivaalta hänen ulkorakennuksensa katolle. Yle Radio Suomen asiantuntijat antoivat luontoillassa selityksen tuolle lentävälle lahnalle.

--Uusi kansa metsät kaatoi,
Päivät raatoi, yöt lepäsi,
Punoi verkot puhtehella,
Onget aamulla väkäsi;
Käkesi kalalle käydä:
Lammet lahnoja vilisi,
Syvät järvet säynähiä,
Haukia matalat rannat,
Virrat vuolahat lohia.--

Kasimir Leino

Lähteet: Erälehti. Lahnan kalastus verkolla 11.8.2012; Harri Dahlström, Suomen Luonto 4.3.2014, alun perin julkaistu 8/2007; Jari Silvennoinen, Puruvesi 26.4.2018; Jukka Horppila, Suomen luonto. Kalat; Kalasaalis. Ennätyskalat; Lajit. Suomen lajitietokeskus; Luonnossa. Saaliskalat. Lahna; Luontoportti; Veijo Miettinen. Savon Sanomat 18.5.2014; Ruokatieto; Suomalaisen kalastusmatkailun edistämiskeskus ry SKES; Suomen ennätyskalarekisteri. Studio 55; Yle uutiset. Kotimaa 14.10.2015; Kasimir Leino, Runoja Käkisalmen raunioilta (osa siitä).