Porkkananenäinen meriharakka

Mustavalkoinen lintu punaisine nokkineen ja yhtä räikeän värisine jalkoineen erottuu jo kaukaa. Kun näin tällaisen linnun elämäni ensimmäisen kerran Lappeenrannan lähistöllä Saimaan rannalla, tiesin sen heti meriharakaksi. Sitä ei voi sekoittaa mihinkään toiseen siivekkääseen, sillä meriharakka on kenties Suomen erilaisin lintu. Se on näkyvä, kuuluva ja aktiivinen.

Meriharakka on melkein variksen kokoinen tanakka, mustavalkoinen kahlaaja, jolla on erityisen kova ääni. Meriharakoita on perinteisesti esiintynyt Suomessa rannikkoseuduilla, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana laji on levittäytynyt myös sisämaan suurille järville, kuten Saimaalle. Suomen kanta on tällä hetkellä arviolta 4000 – 5000 paria, niistä sisämaassa pesii 50 - 100 paria.

Nykyisin meriharakat pesivät myös kaupungissa ja etsivät ravintoa puistojen nurmikoilta. Uusien, vuonna 2012 tehtyjen havaintojen mukaan meriharakka pesii Helsingissä jopa talojen, kuten Kansallisoopperan katolla. Ilmankos minä näin edelliskevään Helsingin-matkallani meriharakoita kaivelemassa nurmikkoa Töölönlahden rannalla.

Meriharakat palaavat Länsi-Euroopasta pesimään Suomen rannikoille ja saaristoihin toukokuun alkuun mennessä. Ne olivat siis juuri saapuneet, kun näin tämän meriharakkaparin tepastelevan Mikonsaaren rannalla paljon ennen vappua.

Meriharakalla on pitkät jalat, joilla se harppoo pitkin rantoja etsien syötäväksi kotiloita ja simpukoita, nurmikoiden hieta- ja kastematoja sekä hyönteisiä. Linnun tieteellinen nimi onkin käännettynä verijalkainen osteripoimija ja sen englanninkielinen nimi Oystercatcher eli osterinsieppaaja. Muista kahlaajista poiketen meriharakat syöttävät poikasiaan, sillä nämä eivät saisi hennolla nokallaan auki kotilon tai osterin kuorta.

Meriharakka on Fär-saarten kansallislintu. Siellä sille riittää vihreitä niittyjä ja monenlaisia rantoja, lisäksi vuoroveden vaihtelu helpottaa osterien poimintaa.

Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion kolmessa runokokoelmassa on yhteensä 23 lintua, mutta hänen lempilintunsa on porkkananenäinen meriharakka. Sen hän on paljastanut BirdLifen Suomen jäsenlehdessä Tiirassa. Haukion mukaan meriharakka on kaunis, helppo havaita ja tunnistaa. Sitä on helppoa tarkkailla sen rohkean luonteen vuoksi. Meriharakka pesii muun muassa presidenttiparin naapurina Kultarannassa.

Tänä viikonloppuna vietetään muuttolintujen päivää, jollainen meriharakkakin on. Se saapuu meille pesimään huhtikuussa ja lähtee paluumatkalle talvehtimisaluilleen jo kesäkuussa, meriharakoiden päämuutto on kuitenkin vasta elokuun alussa. Suomesta meriharakka suuntaa Länsi-Euroopan rannikoille. 

Rannan kivet järjestyvät
juuri kuten mieli ne kuvittelee
järkähtämättömiksi
meriharakka laukaisee akvarellin
elämään siipien liikettä ja ääntä
kirkon kellot lyövät yötä
valoisaa, liian valoisaa
tuuli laantuu
maisema vaikenee, kivet

Keijo Nevaranta

Lähteet: Ari Lehtinen. Yle. Uutiset 29.4.2014; LuontoPortti; Pentti Koskimies, Suomen Luonto 6.5.2013; Pentti Koskimies. Yle. Luonto 16.5.2017; Samuli Haapasalo. Suomen Luonto 24.4.2018; Suomen lintuatlas; Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat Kotimaa 14.3.2014; Keijo Nevaranta, Pöytälaatikon runot I (1980-luku).