Töyhtöpää tilhi

Helisevä sirinä nousi ja laski ison parven liikehdinnän tahdissa aurinkoisena talvipäivänä, kun töyhtöpäiset tilhet ilmaantuivat meidän kaupunginosaamme pariksi päiväksi. Muutamien kymmenien tilhien suuruiset parvet sirahtelivat somasti, kun linnut lentelivät vilkkaasti puusta toiseen. Ne asettuivat hetkeksi syömään pihlajista marjoja, mutta pian jo pyrähtivät koivuihin ja kuusiinkin. Tilheä on murteissa nimitetty mm. tihliksi, tilviksi, tilkiksi ja tifliksi, nämä nimet kuvaavat linnun hentoa, helisevää viserrystä. 

Tilhi on muutto- ja vaelluslinnun välimuoto. Yleensä linnut siirtyvät Etelä-Suomeen syys–lokakuun vaihteessa ja viihtyvät pihoissa ja puistoissa sen mukaan, millaiset kestit pihlajat ovat niille järjestäneet. Menneenä syksynä pihlajat oikein notkuivat marjojen painosta myös pohjoisemmassa Suomessa, minkä vuoksi linnut tulivat Etelä-Karjalan maisemiin vasta joulun seutuun.

Jos ruokaa riittää, tilhistä osa saattaa talvehtiakin Suomessa. Muuttavat linnut lähtevät meiltä syys-helmikuussa ja palaavat huomaamatta maalis-toukokuussa. Pihlajamarjasadon koon mukaan tilhien talvialue yltää Itämeren ympäristöstä Keski-Eurooppaan ja Länsi-Siperiaan. Pihlajanmarjojen runsaus eri alueilla ja talvehtimismenestys voivat vaikuttaa seuraavan pesimäkauden kannan kokoon.

Tilhien epäsäännöllisten muuttotapojen vuoksi niiden vierailua seurattiin menneinä vuosisatoina yhtä pelokkaasti kuin mitä tahansa luonnonilmiötä. Keskiajalla nimittäin uskottiin, että tilhet tuovat tullessaan sodan tai ruton tai jonkin onnettomuuden.

 

 

Iso pihlaja voi tuottaa satokaudessa parisataa kiloa marjoja. Sen määrän tuhannen tilhen parvi pistelee poskeensa parissa päivässä, yksi tilhi voi nimittäin syödä pihlajanmarjoja kaksi kolme kertaa oman painonsa verran eli jopa tuhat marjaa päivässä.

Jäätyneet pihlajanmarjat aiheuttavat talvella tilhille käytännön ongelmia, sillä ne on sulatettava ennen syöntiä. Niinpä lintu saattaa odottaa pihlajanmarjan sulamista napattuaan sen suuhunsa. Marjojen sulattamiseen sekä ruumiinlämmön ylläpitämiseen tarvitaan runsaasti lisäenergiaa, niinpä talviaikaan tilhet syövät entistä enemmän marjoja.

 

Ennen luultiin, että tilhet tulevat humalaan käyneistä pihlajanmarjoista, mutta käyneitä marjoja syövät lintulajit ovat tottuneet alkoholiin. Tilhi on lajeista sopeutunein, sen maksa nimittäin polttaa alkoholia 3 – 7 kertaa nopeammin kuin muiden marjalintujen. Suhteellisesti sen maksa on neljä kertaa suurempi kuin ihmisellä.

 

 

Tilhillä kyynärsulkien kärkiosat ja lyhyen pyrstön kärki ovat kapealti keltaiset. Värit liittyvät ilmeisesti ainakin osittain lintujen kosintamenoihin. Joillakin tilhillä sisimpien kyynärsulkien kärjissä on erikoisia punaisia sentin mittaisia vahaulokkeita, mikä on tavallisinta vanhoilla koirailla. Noista ulokkeista tulee linnun englanninkielinen nimi waxwing eli vahasiipi.

Ruotsalaisen kuvataiteilijan, kirjailijan ja ornitologin Lars Jonssonin mielestä tilhen upeassa höyhenpuvussa kuvastuu Lapin koko maisema. Myös ruotsalainen lintutieteilijä Nils Svensson (1787 – 1883) piti tilheä yhtenä Euroopan kauneimmista linnuista.

 

Vinkkinä mainittakoon, että Ateneumin taidemuseossa on 25.2.2018 asti näyttely Veljekset von Wright. Näyttelyn kolmen sadan teoksen joukossa on runsaasti lintumaalauksia, muun muassa Wilhelm von Wrightin Tilhi vuodelta 1829. Suurnäyttelyssä on esillä myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta lainattuja Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja.

Hili-hili! tili tili!
tili-tili! hili-hili!
Mistä jäähile-hilinä,
mistä tiukujen tilinä?

Se on tilhien tilinä,
tulihelttojen helinä
siinnossa sinisen ilman.

Hili-hili! tili-tili!
tili-tili! hili-hili! 

Toivo Lyy

Lähteet: LuontoPortti; Suomen lintuatlas; Alice Karlsson. Suomen Luonto 9/2010; Hannu Kauhanen. Karjalainen 2.11.2017; Jere Malinen. Helsingin Sanomat 22.10.2017; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Kaisa Häkkinen. Tiede 1/2014; Lars Jonsson, Talvilintujen elämää; Mauri Leivo. Suomen Luonto 8/2014; Pekka J. Nikander. Suomen luonto. Linnut; Pertti Koskimies. Opas Suomen luontoon; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Pertti Koskimies. Yle 17.10.2016; Toivo Lyy, Tilhet.