Korvasieniäkö syksyllä?

28 lokakuuta 2017

Syksyisessä sienimetsässä samoileva voi hieraista silmiään, kun näkee sammalikossa tummanruskean poimuisen sienen, joka erehdyttävästi muistuttaa korvasientä. Voiko se todellakin olla korvasieni?

Luontotoimittaja Seppo Vuokon mukaan asiasta on muodostunut syksyisten luontoiltojen vakiokysymys, johon asiantuntija kuitenkin vastaa, että se ei ole mahdollista.


Korvasieni on nimittäin kevätsieni, jonka kasvukausi saattaa jatkua Lapissa myöhäisinä keväinä heinäkuun alkupuolelle. Syksyisin luonnossa liikkujat voivat puolestaan nähdä mustamörskyn tai korvasieniin luettavan piispanhiipan tai pohjanpiispanhiipan. Joskus piispanhiipan lakki on niin aivomaisesti poimuttunut, että se muistuttaa erehdyttävästi korvasientä. Tällaisista yksilöistä ovat lähteneet liikkeelle jutut syksyisistä korvasienistä.

Piispanhiipat ovat yleensä vaaleammanruskeita ja vähemmän poimuisia kuin korvasieni ja useimmiten niillä on lakissa kaksi- tai kolmehuippuinen hiippa, mistä ne ovat saaneet nimensä. Piispanhiipan latinalainen nimi infula tarkoittaakin papinlakkia.



Mustamörsky on hyvä, myrkytön ruokasieni. Sen sijaan piispanhiipat on syytä käsitellä korvasienten tapaan, koska ne erottaa myrkyllisistä pohjanpiispanhiipoista vain mikroskoopilla. Mielestäni miedonmakuinen piispanhiippa ei vedä vertoja korvasienelle, mutta on se kuitenkin kahden tähden ruokasieni.

Piispanhiipat kasvavat Etelä-Suomessa elokuun lopulta marraskuun alkupuolelle aika yleisinä kangasmetsissä, hakkuuaukeilla ja metsäteiden varrella. Kasvupaikalla on usein lahoavaa puuta, nämäkin näkemäni piispanhiipat kasvoivat lahonneilla kannoilla ja hakkuutähteillä. Pohjanpiispanhiippa on piispanhiipan Lapissa kasvava sukulaislaji.


Piispanhiippa on Nousiaisten kunnan nimikkosieni, ottihan Suomen ensimmäinen piispa, piispa Henrik, Nousiaisen asuinpaikakseen ja perusti sinne Suomen ensimmäisen piispanistuimen.

Pentti Saarikosken mielestä sienet muistuttivat hänen runojensa muotoa: runo on maan pinnalla näkyvä itiöemä, kun taas rihmasto jää näkymättömiin.

Sienessä on hauska olla jonkun kanssa
huudellaan jottei eksytä eri suuntiin.
Pentti Saarikoski

Lähteet: LuontoPortti. Sienet; Seppo Vuokko. Suomen Luonto -lehti 26.9.2014; Sieniopas, Gulden, Jenssen & Stordal. Suomentanut ja Suomen oloihin toimittanut Mauri Lahti; Suomen luonto. Kasvit. Sieniä. Henry Väre: Kotelosienet; Wikikko; Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Pentti Saarikoski.

2 kommenttia

  1. Onpas ihana blogi! Aion lueskella läpi heti kun ehdin. :) Terveisin parikymppinen biologian opiskelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teeri, olen iloinen kommentistasi! Tervetuloa mukaani! Jos sinusta on yhtä mielenkiintoista olla blogissani kuin minun tehdä sitä, niin paremmin ei voisi ollakaan!

      Poista