Terveisiä Pekingin karhukissoilta!

Pekingin eläintarhan ykkösvetonaula ovat pandat, niitä seitsemää minäkin kävin ihastelemassa tämän vuoden alkupäivinä. Maailman eläintarhoissa pandoja on yli 400, niistä valtaosa asustaa Kiinassa.

Tämä sympaattinen panda istui ja piteli bambun vartta toisessa etukäpälässään, toisella se työnsi lehtiä suuhunsa. Se söi niin keskittyneesti, kuin se olisi maailman tärkein tehtävä. Pandat käyttävätkin suurimman osan päivästä syömiseen ja lepäilemiseen tai nukkumiseen. Sen sijaan villien pandojen on käytettävä aikaa myös ruoan etsintään. Panda syö pelkkää bambua, mutta sitä meneekin päivässä jopa neljäkymmentä kiloa, siis aika paljon sen omaan sadan kilon painoon verrattuna.

 

Pandoja (Ailuropoda melanoleuca) pidettiin aiemmin erittäin uhanalaisina. Nyt ne luokitellaan kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n raportissa vaarantuneiksi, sillä kanta on kasvanut 17 prosentilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Pandoja uhkaa yhä etenkin ilmastonmuutos, joka vaikuttaa muun muassa niiden pääasiallisen ravinnon eli bambujen kasvuun. Pahin uhka pandoille on kuitenkin sopivien elinympäristöjen pieneneminen ja sirpaloituminen, kun bambumetsiin rakennetaan viljelyksiä, kaivoksia tai moottoriteitä.

Kansainvälinen WWF-verkosto on suojellut pandoja Kiinassa 1980-luvulta saakka esimerkiksi edistämällä suojelualueiden perustamista. Vapaana eläviä pandoja arvioidaan olevan Kiinassa 1864 yksilöä, niistä noin 60 % asuu nykyisin suojelualueilla.

 

Pandat elävät parin kilometrin korkeudella olevissa lehti- ja havumetsissä, jotka ovat usein sateisia ja sumuisia ympäri vuoden ja joissa on tiheä bambua kasvava alikasvusto. Toisin kuin muut lauhkean vyöhykkeen karhut, pandat eivät nuku talviunta, mutta talviaikaan ne yleensä laskeutuvat alemmaksi vuoristossa. Pandat eivät kuitenkaan vierasta lunta, sillä Pekingin eläintarhassa näin pandoista talvella otettuja valokuvia, joissa ne leikkivät lumella aitauksissaan.

Aiemmin tutkijat olivat sitä mieltä, että pandat elävät yksinään ja hakeutuvan yhteen vain lisääntymiskaudella. Uudempien havaintojen mukaan ne kuitenkin jakavat osittain reviirinsä ja saattavat tavata toisiaan myös lisääntymiskauden ulkopuolella. Pekingin eläintarhan pandat elelivät kuitenkin kukin yksin omassa suuressa aitauksessaan. Aitauksessa oli paitsi paljon tuoreita bambun varsia myös keinuja ja kiipeilytelineitä sekä makuualustoja.

 

Pandanaaraat saavat tavallisesti yhden poikasen kerrallaan ja koko elinaikanaan viidestä kahdeksaan pentua. Sokeat ja lähes karvattomat poikaset painavat syntyessään 140 grammaa eli pienen appelsiinin verran. Pentu saattaa seurata emoaan jopa kolmivuotiaaksi.

 

Kiinan ja Suomen viranomaiset ovat sopineet alustavasti, että Suomeen saadaan itsenäisyyden juhlavuonna Kiinasta lainaksi pandapariskunta, joka sijoitettaisiin Ähtärin eläinpuistoon. Tarkoituksena olisi saada olosuhteet täällä niin hyviksi, että pandat saisivat luomupentuja, nythän ne lisääntyvät eläintarhoissa pitkälti keinosiemennyksen avulla.

Pandan väritys on hauska, ovathan sen ”sukat”, korvat ja silmänympärykset mustat, mutta muuten turkki on valkea. Värityksen syy on hämmentänyt biologeja jo pitkään, sillä minkään muun nisäkkään väritys ei ole samankaltainen. Tuoreen tutkimuksen mukaan turkin mustat osat auttavat pandaa sulautumaan kesällä maastoon ja valkeat osat ovat talvella naamioasu lumileopardeja vastaan.

Kiinaksi panda on 熊猫 xióng māo eli karhukissa. Pandasta käytetään myös nimityksiä isopanda, jättiläispanda, pandakarhu ja bambukarhu. Tämä sympaattinen bambunsyöjä onkin maailman luonnonsäätiön WWF:n tunnuseläin.

Päivitys 5.4.2017: Kiinan presidentti Xi Jinping ja Suomen presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat tänään muun muassa pandojen suojelua koskevan yhteistyösopimuksen. Sen mukaisesti pandapariskunta muuttaa Ähtäriin todennäköisesti tämän vuoden aikana.

Kaukana nuo
usvaiset riisipellot
kutsuvat

Nyt kun
suljen silmät
olen siellä
tunnen halauksesi
lujan

Se olikin
pandakarhu

rakkausrunot

Lähteet: Ilkka Ahtokivi 5.9.2016. Verkkouutiset nykypäivä. Ulkomaat; Anniina Vallius Yle 7.3.2017; Suvi Vihavainen Helsingin Sanomat 7.4.2016. Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö; Wikipedia; rakkausrunot.fi 23.4.2015 Rakkautta tämäkin