Lähemmin tarkasteltuna kuusien alta havaitsemani hattivateilta näyttävä porukka olikin isohko nuijakasesiintymä. Luultavasti nämä ovat pieniänuijasieniä, nehän esiintyvät varsinkin kuusenneulaskarikkeessa tavallisesti tiheinä muutamien neliömetrien laajuisina läiskinä elokuusta alkaen. Sienet voivat jäädä näkyviin kuivuneina ja kuolleina talven tuloon asti.
Nuijakkaat eli nuijasienet ovat haarattomia, nuijan muotoisia kalpeankellertäviä tai vaalean nahanvärisiä hoikkia sieniä, joissakin sienistä nuijan latva on kuin katkaistu, tasainen tai kovera. Nuijakkaissa ei ole erityistä hajua, ja maku on jokseenkin karvas, malto pehmeää ja valkoista. Joidenkin lähteiden mukaan nuijakkaat kelpaavat sekasienien kanssa säilöttäväksi - esimerkiksi pikkelsiin - tai kuivattavaksi, sen sijaan joidenkin toisten lähteiden mukaan nuijakkaita ei pidetä ruokasieninä.
Nuijakkaiden sieniryhmään kuuluu ainakin iso-, pieni- ja taiganuijakas. Voi olla, että näin mökkisaaressa toisessa kohdassa myös isojanuijasieniä, sieniasiantuntijan mukaan tunnistus vaatisi kuitenkin mikroskooppia. Nuijasienet olivat minulle uusi, mutta mielenkiintoinen tuttavuus.
No voi hattivatti! sanoisi Muumipappa
Hattivatit ovat pieniä valkoisia olentoja, jotka elävät Muumilaaksossa suurissa laumoissa. Niiden tuntomerkkejä on sienen jalkaa muistuttava ruumis, jossa on pienet kädet. Hattivatit muuttuvat ukonilmalla sähköisiksi. Ne liikkuvat laumoissa, maalla kävellen ja merellä lehdistä tehdyillä veneillä. Hattivatit suojelevat ilmapuntaria, joka on niille erittäin tärkeä väline. Hattivatit kasvavat siemenistä.
Tove Jansson
Suomen Luonto 5/2016; Risto Tuomikoski, Sienet värikuvina; Tove Jansson, Muumilaakson tarinoita.
Hauskoja hattivatteja! Silloin kun työpaikkani pihatyöt valmistuivat ja etenkin pääoven eteen Armilankadun puolelle laitettiin paljon pylväsvalaisimia, minusta se muistutti hattivattimetsää, mutta nämä luonnon hattivatit ovat paljon hauskempia.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Tiinatei, kiva. Pitääpä katsoa tarkemmin sitä Armilankadun cityhattivattimetsää ohikulkiessani!
VastaaPoistaHupsista heijaa! En ole noihin ikinä törmännyt! Pidetään mielessä!!
VastaaPoistaHei Tillariina, enpä minäkään tätä syksyä aikaisemmin. Olin ihan haltioissani, kun nuo "kaverit tulivat vastaani"!
VastaaPoistaTänään kävelin sienettömässä, sateenmustassa metsässä. aaayhden kuusen juurella, aivan lähellä runkoa., öpötti pienehkö perhe hattivatteja. Löysin vihdoin Sirpanluontoblogista tunnistuksen noille hassutuksille. Aina sitä jotain metsässä oppii!!
VastaaPoistaIhanaa! Iloitsen kanssasi Unknown! Siis vielä joulukuussa löysit niitä, upeaa. En ole käynyt muutamaan viikkoon hattivattimetsässä katsomassa, ovatko ne menneet jo talviunille, sillä sienipaikkani sijaitsee saaressa ja vene on pantu jo talviteloilleen.
Poista