Huurre ja luontokuvaaja
Läksin huurrekuvausreissulle pakkasen ollessa melkoisissa lukemissa. Huurretta ei tarvinnutkaan kauan etsiskellä: kun menin järven jäälle, löytyi melkoisia huurremuodostelmia korsista ja jään pinnasta. Myös rantalaituri oli peittynyt kauniiseen huurremattoon. Ikävä kyllä kuvaus piti keskeyttää, koska kamera alkoi osoittaa pakkasessa hyytymisen merkkejä. Vielä sentään sain kuvaan tammikuun auringon leikkiä järviruokojen päissä.
Huurre
Huurre muodostuu jääkiteistä. Sitä muodostuu rakenteiden pintoihin ja vaikkapa ruohoihin. Etelä-Suomessa kuura on yleisempi käsite kuin huurre. Pohjois-Suomessa tykkylumi puissa on alkujaan huurteen synnyttämää, tosin huurteen päälle on kasautunut melkoisesti lunta.
Huurteen synty
Huurretta muodostuu, kun ilman suhteellinen kosteus on sata prosenttia, eli ilman lämpötila on sama kuin kastepiste. Suhteellinen kosteus tarkoittaa vallitsevan vesihöyryn osapaineen ja samojen olosuhteiden kylläisen vesihöyryn paineen suhdetta. Suhteellinen kosteus ilmoitetaan tavallisesti prosentteina.
Kastepisteellä tarkoitetaan lämpötilaa, jossa vesihöyryä sisältävän kaasun suhteellinen kosteus on sata prosenttia. Tällöin ilma on vesihöyryn kyllästämää, eikä haihtuminen ole enää mahdollista. Luonnossa kastepisteeseen laskeminen näkyy muun muassa pilvien ja pintasumujen muodostumisena, jolloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jäähtymisen seurauksena pilvipisaroiksi.
Vaaramaisemien huurre
Pohjois- ja Itä-Suomen tunturi- ja vaaramaisemissa huurretta syntyy huomattavia määriä, kun matalalla viistävät pilvet koskettavat vaaranlakia. Puiden oksille kertyvästä huurteesta syntyy tykkyä, kun jääkiteet kasvavat kiinni toisiinsa.
Terassi”huurre”
Olutpullon pintaan terasseilla syntyy kastetta - ei huurretta - sillä pullon pinta ei yleensä ole pakkasen puolella. Pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen tai pullon pintaan syntyy kuuraa - ei huurretta - sillä kuura härmistyy suoraan näkymättömästä vesihöyrystä kiinteään olomuotoon. Sen sijaan pakastimen sisään sen jäähdytysritilään saattaa syntyä huurretta.
Kuura
Kuuran muodostavat pienet jääkiteet rakenteiden pintaan. Kuuraa syntyy syysöinä nurmikoille ja autojen tuulilaseihin. Kesällä pakastimesta otetun rasian pintaan syntyy myös kuuraa. Kuura sotketaan usein huurteen kanssa ja yleiskielessä molempia kutsutaan huurteeksi. Meteorologisesti ero on siinä, että kuura syntyy härmistymällä suoraan vesihöyrystä kiinteään muotoon.
Kuura ja lauluntekijät
Kaikki tuntevat Joel Hallikaisen hittibiisin Kuurankukkia. Siinä kuura-käsite on yhdistetty ihmismielen arvaamattomiin liikehdintöihin ja mielialan vaihteluihin. Joskus kuurankukat saattavat kukkia ihmissielussa, ja siitä ovat lämpö ja rakkaus kaukana. Hector puhui laulussaan lumienkeleistä eteisen lattialla. Kysymyksessä eivät tainneet olla kuurankukat vaan oven rakosesta tuiskunnut lumi.
Tämänkertaiseen vieraskynään tarttui luontokuvaaja-kirjailija Jouko Varonen. Hän on peruskoulun opettaja, joka on harrastanut luontokuvausta nuoresta lähtien. Jouko tuumii, että luonto on voimavara, jota ei ole varaa hukata. Luonnosta saa myös elämyksiä, ei vähiten kuvausreissuilla. Luonnon kanssa voi keskustella ja sitä voi hyödyntää, kun pitää etiikan mielessä.
Kuura
Maan mullista se kohoaa
roudasta voimansa saa,
alta kivien ja kantojen
tuottaa syksyn kalseuden.
Varjossa, hiljaa se odottaa
hetkeä saapumiselleen sopivaa,
taas huurtuu lasi ikkunan
jäätyy pinta ulapan,
vaipuu vaippaan valkeaan
maa tää kylmän pohjolan.
Lentoon päälle pohjan maan
nousee sini viitassaan
kuuraan vaipuu puut ja maa
saapuu talven kylmyys taas,
kunnes kevät pois sen karkottaa.
Valokuvat ovat Jouko Varosen. Runon kirjoittaja on tuntematon.
Lähetä kommentti