Kasvien talvi

Vuorokauden keskilämpötila putosi joulukuun lopulla alle nollan eli silloin meillä alkoi terminen talvi, mutta lumisateet saapuivat vasta tammikuun toisella viikolla. Matalat pensaat ja aluskasvillisuus viettävät talven suojassa lumen alla, sen sijaan puut ja isot pensaat ovat navakan tuulen ja pakkasen armoilla. Talvi on ankara haaste kaikelle elolliselle luonnossamme ja vaatii suurta sopeutumiskykyä. Kylmyyden sietoon ja talvesta selviytymiseen kasveilla onkin monia menetelmiä.

 

Osa kasveistamme ei pudota lehtiään talveksi, vaikkapa talvikilla ja kanervalla lehdet säilyvät myös hangen alla. Ikivihreät kasvit vaihtavat lehtiä, mutta ainoastaan muutaman vuoden välein; esimerkiksi puolukka tekee joka kevät kymmenkunta uutta lehteä ja karistaa syksyllä pois kahden kesän ikäiset lehdet.

Kokonaisina talvehtivat kasvit pääsevät keväällä nopeasti kasvamisen alkuun, koska niillä on yhteyttämään kykenevät lehdet valmiina heti, kun lämpöä, valoa ja vettä on riittävästi saatavilla.

 

Puolukan lisäksi lumipeitteen alla talvehtivat vihreinä myös liekokasvit, joiden lehdet ovat neulasmaiset. Katinliekoja ja riidenliekoja voi taivutella vaikkapa kauniiksi koristeseppeleiksi, koska kasvin varsi on pitkä ja sitä on helppo käsitellä kosteana. Keräsin äsken lähimetsästä liekoja ja kiedoin niistä tämän kranssin. 

 

Varvut ovat ainakin osan talvesta lumen yläpuolella, siksi niillä on lehdissään kestävyyttä lisäävä vahapinta ja monia jäätymiseltä suojaavia aineita. Sianpuolukan kovat ja nahkeapintaiset lehdet auttavat sitä selviytymään pakkasesta ja tuulesta.

 

Lehtensä pudottavia varpuja ovat esimerkiksi juolukka ja mustikka. Mustikka on pakkasherkkä kasvi, minkä takia lumeton talvi ja sen aiheuttama talvikuivuus hidastavat kasvun liikkeellelähtöä seuraavana keväänä, ja tämän seurauksena mustikan satoisuus alenee - sen sijaan puolukka ja variksenmarja pärjäävät vähälumisilla paikoilla.

Yksivuotiset kasvit kuten maitohorsma itävät, kasvavat ja kuolevat saman vuoden aikana, ja ainoastaan niiden siemenet talvehtivat. Monivuotisista kasveista puut ja useat varvut keräävät varteensa vararavintoa, jota ne käyttävät ensimmäisten lehtien kasvattamiseen keväällä. Sen sijaan kielolla ja muilla ruohomaisilla monivuotisilla kasveilla vain sipulit ja juurakot talvehtivat, mutta kasvien maanpäälliset osat kuihtuvat.

Sinivuokko hyötyy siitä, että juuriversot säilyvät yli talven, niinpä se pystyy avaamaan kukkansa jo hyvin varhain keväällä, vapun tai äitienpäivän aikoihin. Kasvin kauniit lehdet ovat kuitenkin usein vihreät läpi vuoden.

Monille luonnonkasveillemme on kehittynyt talven kokemisen tarve eli ne tarvitsevat ainakin muutaman viikon mittaisen kylmäkäsittelyn voidakseen aloittaa seuraavana keväänä kasvun ja kukinnan. Sama koskee useiden kasvilajien siementen itämistä. Talvilevon syvyys ja kesto vaihtelevat lajeittain, minkä lisäksi siihen vaikuttaa talven kylmyys.

On valkoisia pisaroita ilma tulvillaan,
kimaltava lumimatto peittää koko maan.
Tuhansina pisteinä lumi säkenöi.
Pehmeästi punatulkku lumirumpuun löi.
Hiljaisina sävelinä lumi laskeutuu.
Piiloon lumipeiton alle kesä unohtuu.
Pienet, kirkkaat ajatukset lumilintusina
ihmisiä koskettavat salaa, hiljaisina.
Hiljaa, hiljaa lumilaulut sydämissä soivat,

kun nuo pienet hiutaleet

taivaan maahan toivat.

Pia Perkiö

Lähteet: Ilmatieteenlaitos/talvitilanne; LuontoPortti; oulu.fi/northnature; Peda.net/oppimateriaalit; Suomen metsät/Talvi, yle.fi. Runo on Pia Perkiön.