Maa-artisokka on helppo ja monivuotinen viljelykasvi

24 lokakuuta 2025

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva maa-artisokka tuotiin Suomeen Ranskan kautta 1600-luvulla, jolloin sitä tiedetään kasvatetun Turussa; tieto on peräisin Elias Tillandzin julkaisemasta kasviluettelosta. Ossian Lundénin Keittiökasvit-kirjan (1921) mukaan itse Carl von Linné kasvatti maa-artisokkia innokkaasti, minkä vuoksi tämä kasvi mainitaan kaikissa 1600- ja 1700-luvun ruotsinmaalaisissa puutarhakirjoissa.

Kun perunan viljely yleistyi 1700-luvun loppupuolella, maa-artisokka jäi paitsioon miltei kokonaan niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.


Kasvia sanotaan joskus myös mukula-artisokaksi. Tuo nimitys onkin osuva, sillä kasvin syötävät osat ovat maan alla epäsäännöllisen muotoisina, haarakkeisina varsimukuloina. Myös nimeä jerusaleminartisokka on käytetty.


Maa-artisokka on englanniksi jerusalem artichoke, vaikka se ei ole artisokkatyyppi vaan sukua auringonkukalle. Toinen englanninkielinen nimitys sille onkin saunchoke.
 
Maa-artisokalla ei myöskään ole mitään tekemistä Jerusalemin kanssa, vaan englanninkieliseen nimeen on tullut jerusalem väärin kuullusta tai ymmärretystä italian sanasta girasole, joka tarkoittaa italiaksi auringonkukkaa.


Ranskaksi maa-artisokka on topinambour. Pohjois-Amerikassa maa-artisokkaa söivät alkuperäisasukkaat. Ranskassa vieraili Topinambour-heimoon kuuluvia Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaita samoihin aikoihin 1600-luvulla, kun maa-artisokka tuli Ranskaan, ja heimon nimi siirtyi mukulalle.


Maa-artisokka oli vuoden 2008 maatiaiskasvi. Se on muhkurainen, ruskea mukula, joka näyttää vähän pullealta inkivääriltä, mutta on maultaan täysin toisenlainen.
 
Terve ja satoisa monivuotinen maa-artisokka on parhaimpia kotitarveviljelijän kasveja. Se tuottaa satoa lähes ilman hoitoa, eikä se yleensä kärsi sen kummemmin rikkakasveista kuin tuholaisistakaan. Se ei myöskään ole vaatelias kasvualustan suhteen.


Maa-artisokan mukulat istutetaan tavallisesti maahan syksyllä, ja ne tuottavat satoa jo vuoden päästä. Artisokan kasvusto on niin voimakas, että se valloittaa nopeasti kasvutilaa muilta kasveilta, siksi oma penkki tai viljelylaatikko on sille paras. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen ja lämmin sekä maan kivetön.

Maa-artisokkakasvin varret voivat venähtää kesän aikana jopa yli kaksimetrisiksi. Kasvilla on kauniit, syksyllä kukkivat suurehkot keltaiset kukat.


Mukulat kasvavat kokoa vasta loppukesällä ja syksyllä. Sadonkorjuuaikaa on myöhäinen syksy, aikaisintaan syyskuu ja monesti vasta loka–marraskuu, kun kukat ovat lakastuneet.
 
Kaikenkokoiset mukulat voi nostaa ja syödä, mutta helpoimmin pestäviä ovat perunankokoiset haarautumattomat mukulat. Toisaalta isoista mukuloista saa suuremman sadon.
 
Mukulat säilyvät maassa talven yli, joten niitä voi korjata sieltä ruokapöytään pitkin syksyä ja keväälläkin. Kasvattamista voi jatkaa, kun istuttaa sadonkorjuun jälkeen osan mukuloista takaisin seuraavaa vuotta varten. Yleensä maa-artisokan pieniä mukuloita jää huomaamatta maahan, joten kasvu jatkuu samassa paikassa.


Valmista maasta kaivetut, pestyt maa-artisokan mukulat ruoaksi mieluiten heti noston jälkeen, mutta voi niitä säilyttää lyhyen aikaa mahdollisimman kylmässä jääkaapissa rei´itetyssä muovipussissa. Maa-artisokkaa ei voi varastoida koko talveksi niin kuin perunaa, sillä mukulat nahistuvat suhteellisen nopeasti myös viileässä.
 
Sen sijaan pitkäaikaiseen säilytykseen kellari on sopivin, jos sen lämpötila on hyvin matala. Maa-artisokat säilyvät kellarissa parhaiten hiekassa. Koska maa-artisokkaa on tarjolla käytännössä ympäri vuoden, paras on ostaa aina vain tarvittava määrä.

Ruuanlaitossa maa-artisokka toimii vähän samalla tavalla kuin peruna, ja sitä voi käyttää melkein samaan tapaan kuin perunaakin. Toisin kuin peruna, maa-artisokka sopii syötäväksi myös raakana. Se on kypsentämättömänä raikas, rapsakka ja makeahko, mutta keitettynä tai uunissa paistettuna mieto, pehmeän pähkinäisen makuinen.


Moni kotikokki saattaa epäröidä maa-artisokkien käyttöä niiden muhkuraisen muodon vuoksi, eikä sellaisten mukuloiden kuoriminen varsinaisesti houkuttele. Minäkin olin kovin epäluuloinen. Tuttava antoi vinkin: Jos paahdat tai keität pestyt ja harjatut maa-artisokat kuorineen ja kuorit mukulat vasta sen jälkeen, kuori irtoaa vaivattomasti. Näin tein ja hommasta tuli helppoa. 

Jos kuorit maa-artisokat, välineenä kannattaa käyttää teelusikan kärkeä kuorimaveitsen sijaan; näin saat kuoret pois pienimmistäkin koloista. Kuoritut maa-artisokat on hyvä laittaa sitruunamehulla terästettyyn veteen, jotta ne eivät tummu ennen kypsentämistä. 

Maa-artisokkaa ei välttämättä tarvitse kuoria lainkaan. Jos paahdat maa-artisokat uunissa, voit kypsentää ne kuorineen – kunhan peset ja harjaat juurekset huolellisesti ennen paahtamista. Kypsentämisen jälkeen voit syödä ne sellaisenaan.


Edes maa-artisokkakeittoa varten juureksia ei tarvitse välttämättä kuoria. Keitosta tulee kuorien kanssa hieman tummempaa ja rakeisempaa, mutta toisaalta myös sopan maku on tällöin voimakkaampi.

Maa-artisokka sisältää muun muassa kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja folaattia ja ennen kaikkea runsaasti ravintokuitua. Se sisältää myös hiilihydraattia, inuliinia, joka saattaa aiheuttaa mahanpuruja ja ilmavaivoja. Inuliini on geeliytyvä, ohutsuolessa sulamaton ravintokuitu. Sitä käytetään yleisesti probioottituotteissa ja terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa.


Jos on inuliinille herkkä, ruokaa voi jatkaa perunalla – mikä tosin miedontaa muhennoksen makua. Kylmäsäilytys saa aikaan inuliinin pilkkoutumista sokeriksi. Maa-artisokka sopii diabeetikoille, koska se nostaa vain vähän verensokeria.

Tervevatsaiselle inuliini ei yleensä aiheuta turvotusta, mutta ärtyvästä suolesta tai närästyksestä kärsiville se useimmiten saa aikaan ilma- ja vatsavaivoja. Jos sipuli ei sovi vatsalle, niin todennäköisesti myöskään maa-artisokka ei käy.


Maa-artisokka on herkullista sosekeittoina, pyreinä, paahdettuna uunissa, keitettynä tai höyrytettynä. Kokeile yhdistää hienoarominen maa-artisokka yhdessä perunan kanssa. Tee lisukkeeksi muusia käyttämällä saman verran perunoita ja maa-artisokkia tai kokeile korvata peruna maa-artisokalla esimerkiksi perunasalaatissa tai valkosipuli-kermaperunoissa.

Saat rapeita sipsejä, jos leikkaat artisokasta ohuita lastuja ja joko uppopaistat tai paahdat ne uunissa. Perinteinen tapa valmistaa maa-artisokkakeitto on yhdistää artisokan mukuloita perunan kanssa, mutta yhtä hyvin makupariksi voi kokeilla palsternakkaa tai punajuurta.

Maa-artisokka, juurien kauneus,
Maahan kätkeytynyt puutarhurin salaisuus.
Keltaiset kukat, auringon suudelmia,
Käyrät varret, tanakat ja vahvat,
Vihreät lehdet, luontomme lahjat.
Kaukaa kotoisin, mutta meille tuttu,
Ruoan rikkautta, näkymätöntä kulttuuria.

Maa-artisokka, sinä maun herra,
Uusi avaus keittiössäsi kerran.
Paistettuna, soseena, keittona keveänä,
Uunissa paahdettuna.

Juuriini syviin, puutarhan syliin,
Kutsuvat tarinat, menneiden kyliin.
Luonto kutsuu meitä kaikkia,
Maa-artisokka, lahja maaäidin.
Yhdessä nauttien, herkutellen,
Elämä on kaunista, kun sydän on täynnä.
ChatGPT 28.9.2025

Lähteet: Cecilie Sølvsten, KuntoPlus 4.10.2022; Hanna Kuusisalo, Anna 26.12.2022; Heli Einesalo, Leena Hokka, Kotipuutarha 22.5.2022; Jerry Hietaniemi, kolesteroli.org 6.12.2024; Marko Kalliomäki, Lääkärikirja Duodecim 14.9.2025; Paula Ritanen-Närhi, Kotiliesi 28.10.2021; Petra Tuominen, MTVuutiset 21.9.2025; Satokausikalenteri; ChatGPT:n luoma runo mukaillen 28.9.2025.




1 kommentti

  1. No olipas mielenkiintoinen postaus! Topinamburia kasvaa Italiassa villinä monessa paikassa, ja joskus on kokeiltu lisäämistä siemenistä (ei toiminut :)). Täytyy vielä joskus kokeilla mukuloista. Kiitos myös hyvistä kokkailuvinkeistä!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista