Jokaisen luontolivessä olevan lajin sivulta löydät myös viime kesältä videopätkän, jossa eläin on tallentunut kameraan. Klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Lisää-kohtaa näet puolestaan hölkkäävän ahman, kutevan taimenen ja vilkasta poikastaan paimentavan liito-oravan. Voit myös ladata älypuhelimeesi Luontolive-applikaation, jonka avulla pääset seuraamaan lähetystä suoraan kännykästäsi!
Kainuun alueen metsäpeurakanta on kuitenkin lisääntynyt rajan takaa tulleiden yksilöiden ansiosta. Sieltä metsäpeuraa on siirtoistutettu myös Suomenselän alueelle, jonne on kehittynyt elinkelpoinen, jopa Kainuuta suurempi kanta. Molempien kantojen kasvu on tosin hidastunut ja Kainuussa jopa kääntynyt laskuun. Suurimpana syynä lienee se, että sudet verottavat varsinkin peurojen vastasyntyneitä vasoja. Tällä hetkellä Suomessa metsäpeuroja on noin 1 900. Suomen lisäksi metsäpeuraa tavataan ainoastaan Venäjän Karjalassa, jossa salametsästys tosin vähentää peurojen määrää.
Metsäpeura on poron villi sukulainen, joka on sopeutunut lumiseen havumetsään. Peuran tarkka hajuaisti auttaa löytämään jäkälää lumen alta, lisäksi sen sorkat ovat suuremmat ja jalat korkeammat kuin porolla. Metsäpeurojen sorkista kuuluu naksuva ääni, jonka avulla lauman jäsenet kuulevat toisensa.
Haukkoihin kuuluva sääksi eli kalasääski on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Lintu muistuttaa lentäessään isoa lokkia, mutta on rotevampi. Sääkseä tavataan koko maassa, sen pesimäkannaksi arvioitu 1150 – 1300 paria. Sääksi ei ole uhanalainen, mutta sen pesimismahdollisuudet ovat heikentyneet Saimaan lisäksi maailmanlaajuisesti, sillä vahvalatvaisia puita ei enää tahdo löytyä pesäpuiksi.
Yllä on kuvakaappaus sääksilivestä, jolla oli viime pesintäkaudella noin 100 1000 katsojaa. Jo 20 vuotta samalla paikalla pesinyt lintupariskunta saapui Kongon sademetsistä tuttuihin maisemiin Saimaalle 17.4.
Metsähallitus on julkaissut karttoja saimaannorpan tärkeimmistä häiriöille herkistä pesimäalueista. Paikkatietoanalyysiin perustuva pesätiheyskartta auttaa jäällä liikkujia hahmottamaan sitä, missä on suurin riski häiritä saimaannorpan pesimärauhaa.
Tämän maiseman syliin synnyin
metsän kämmenelle
Opin hengittämään sen tahtiin
Syvään. Kiireettä.
Opin sen askeleet. Laulut.
Sen osaksi juurruin.
Opin näkemään metsän puilta,
puut metsältä.
Kuulemaan perhosen lennon,
näkemään tuulen liitelyn
niityn yllä.
Nyt
missä tahansa
mutta kotona tässä maisemassa.
Maaria Leinonen
Lähteet: Emilia Kemppi. Yle Oppiminen; Korkeasaari Zoo; Lajitietokeskus; Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva, Aarrelehti 21.4.2017; Luonnonvarakeskus Luke; LuontoLiitto; Matti Nukari, Maaseudun Tulevaisuus 3.1.2018; Suomen Lajitietokeskus; Suomen luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi; Suomen Metsästäjäliitto; Sääksisäätiö; Tiina Kukkonen, Etelä-Saimaa 18.4.2019; Turun Sanomat 17.2.2019; WWF Suomi; Maaria Leinonen.