perjantai 20. huhtikuuta 2018

Lintu, joka tunnistaa Picasson taulut

Kesykyyhkyt eli pulut ovat pikkuvarpusten ohella kaupunkilaisille tutuimpia lintuja. Pulut muistuttavat ulkonäöltään Etelä-Euroopan rantakallioilla pesivää kalliokyyhkystä, josta ne kesytettiin viitisen tuhatta vuotta sitten. Ihmisen mukana pulut ovat levinneet kaikkiin maanosiin Etelämannerta lukuun ottamatta.

Vastikään Biological Reviews -tiedelehdessä julkaistu katsaus osoittaa lintujen mukautuvan uusiin olosuhteisiin ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi Euroopassa kesykyyhkyjen nokan koon on havaittu kasvavan, sillä linnut säätelevät ruumiinlämpöään ja nestetasapainoaan nokan kautta, siksi iso nokka haihduttaa lämpöä tehokkaammin kuin pieni.




Suomessa kesykyyhkyjä pidettiin 1800-luvulla herraskartanoissa, joista ne ovat levinneet suurimpien kaupunkien ja asutuskeskusten ympäristöön, mutta maaseudulla niitä tavataan vain harvoin. Pohjoisimmat puluesiintymämme ovat Sodankylässä ja Ivalossa. Pulukanta on keskittynyt Suomen eteläpuoliskoon ja on tihein Etelä-Suomessa. Koska kesykyyhkyt ovat alun perin pesineet kalliojyrkänteillä, ne ovat löytäneet kaupunkien rakennuksista ja siltojen alta itselleen sopivia keinojyrkänteitä, joissa ne elävät löyhissä yhdyskunnissa.

Vaikka kesykyyhkyt asuttavat hitaasti uusia asuinalueita kotipaikkauskollisuutensa vuoksi, monessa etelän kaupungissa on kyllästytty jo puluihin niin, että niitä on ruvettu hävittämään. Suomen tämänhetkiseksi pulukannaksi on arvioitu 20.000 – 40.000 paria. Kesykyyhky kuuluu rauhoittamattomien lintulajien melko pieneen joukkoon.

Pyhän Markuksen tori Venetsiassa on tunnettu tuhansista kesykyyhkyistään, ja kyllä niitä siellä olikin! Paljon vähemmän puluja on Viipurin Punaisenlähteentorilla, mutta silti enemmän kuin Lappeenrannassa, siksi kuvasin niitä itärajan taakse suuntautuneella vierailullani.

Alkuperäisten kalliokyyhkyjen paikkauskollisuutta on hyödynnetty kirjekyyhkyjen jalostuksessa. Viestikyyhkyjä käytetään sekä kaupallisiin tarkoituksiin että rauhan ajan tehtäviin, mutta niitä on käytetty myös sota-aikana. Kyyhkyjen kyky suunnistaa takaisin kotilakkaansa eli lepo- ja suojapaikkaansa tuhansien kilometrien päästä on askarruttanut tutkijoita jo vuosisatojen ajan. Tarkkaan ei tiedetä, mihin kirjekyyhkyjen ja muiden lintujen suunnistustaito perustuu, mutta sillä on ilmeisesti jotain tekemistä Maan magneettikentän kanssa.



Kesykyyhky on seurallinen parvilintu, kun yksi lintu lehahtaa lentoon, koko parvi seuraa sitä. Pulu lentää hyvin nopeasti ja kääntyilee taitavasti ripein, terävin siiveniskuin. Maassa se astelee keinuvasti päätään nyökytellen. Puussa pulu ei istu ollenkaan, mutta sen sijaan se viihtyy katoilla ja räystäillä. Kesykyyhkyille kelpaa kaikenlainen kasvisruoka, ne etsivät ravinnokseen siemeniä, jyviä, silmuja ja varastoivat eväät hyvin kehittyneeseen kupuunsa. Varsinkin talvisaikaan pulu on riippuvainen ihmiseltä saatavasta ravinnosta.

Kaduilla ja toreilla on helppo huomata kesykyyhkysten soidinmenot, joihin kuuluu kujertelua, pöyhistelyä, pyrstön levittelyä ja monenlaista mahtailua. Soidinääni on kumeaa kujerrusta tai matalaa huhuilua. Vaikka kyyhkyjä pidetään rauhanlintuina, ne saattavat kinastella vastakkaisen sukupuolen huomiosta.

Kesykyyhkyillä on elinikäinen parisuhde. Oli mukava katsella, kun pulupari suukotteli ja helli toisiaan marketin kattoparruilla. Pariskunnat pesivät loppusyksyä lukuun ottamatta ympäri vuoden ja kasvattavat jopa 4 – 5 poikuetta. Nykyisin lämmitettävien parkkihallien ja muiden kaupunkien keskustan puoliulkotilojen suojissa pulut pystyvät lisääntymään läpi talvenkin.




Koska kesykyyhkyt ovat yleisiä ja helppohoitoisia, niitä käytetään runsaasti myös koe-eläiminä. Tutkimusten ansiosta pulujen kyvyistä tiedetään nykyisin kaikenlaista yllättävääkin. Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston ja saksalaisen Ruhrin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa arvioidaan kesykyyhkyjen kykenevän muun muassa erottamaan oikeita sanoja satunnaisista kirjainyhdistelmistä. Samoin kyyhkyt oppivat kokeissa erottamaan Picasson taulut Monet´n maalauksista. Eivätkä erottelukyvyt rajoitu pelkkiin kuviin, vaan pulut tunnistavat toisistaan myös Bachin ja Stravinskyn sävellykset.


Onnen kyyhky lentää,
kaukomailta entää, onnen kirjettä kuljettaa, 
kirjeen kelle kantaa, onnen hälle antaa.
Kuka tänä päivänä onnen saa?
Anssi tänä päivänä onnen saa.
Lähteet: Ilpo Pajunen. Yle uutiset. Tiede 23.9.2016; Lars Jonsson, Talvilintujen elämää; LuontoPortti; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas Suomen luonto. Linnut. Pertti Koskimies: Kyyhkyt; Maija Karala. planeetanihmeet.wordpress 3.8.2014; Pertti Koskimies. Suomen Luonto 9/2016; Tieteen kuvalehti 1.9.2009; Vesa Huttunen. Suomen Luonto 6/2017; Wikisanakirja; Matilda Sirkkola, Onnen kyyhky lentää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti