lauantai 4. marraskuuta 2017

Repoveden komeissa maisemissa

Vuonna 2003 perustettu Repoveden kansallispuisto on yksi Etelä-Suomen suosituimmista käyntikohteista, sillä siellä vierailee vuosittain noin 150 000 kävijää. Kansallispuisto sijaitsee Kaakkois-Suomen alueella Valkealassa, jonne kotipaikkakunnaltani Lappeenrannasta on noin 85 kilometriä. Pääsimme mieheni kanssa tutustumaan kansallispuistoon lokakuun alkupäivinä kolmenkymmenen muun reippaan patikoijan kanssa.
 

Eteläinen portti eli Lapinsalmi on Repoveden sisääntuloista eniten käytetty. Kallioseinämältä toiselle kulkeva riippusilta yhdistää Lapinsalmen itä- ja länsipuolen. Sillan alla vesi virtaa Tihvetjärveltä Kapiaveden kautta Repovedelle, se on myös vanha uittoreitti. Koska riippusilta on välillä hyvin ruuhkainen, lisäylityspaikaksi oli rakennettu kesällä 2010 käsikäyttöinen Ketunlossi Määkijänniemeen.



Osoitimme rohkeutemme ylittämällä Kapiaveden 50 metriä pitkän ja heiluvan riippusillan yli kymmenen metrin korkeudessa. Retkipäivän lopuksi saimme tästä todistuksenkin.

Kapiaveden itäpuolella, heti riippusillan jälkeen ryyppäsimme nokipannukahvit järven rannassa ja sitten lähdimme patikoimaan. Aurinkoisen syyspäivän ansiosta polut olivat kuivat ja kevyet astella. Kesäisin Repovedellä on 45 kilometriä merkittyjä reittejä. Kattavaa ja monipuolista polkuverkostoa käyttäen luonnonpuistoa voi tutkia ristiin rastiin. Polut ovat hyväkuntoisia ja niillä on helppoa kulkea. Koska reittejä on paljon, niistä voi yhdistellä itselleen mieluisimman lenkin. Valitsimme Kapiaveden kiertävän Ketunlenkin, joka on pituudeltaan viisi kilometriä. Oppaan mukaan se onkin suosituin päivälenkki. Kartalta mitattuna reitti Lapinsalmi – Katajavuori – Kapiavesi – Lapinsalmi voi vaikuttaa lyhyeltä, mutta maastossa matka tuntui kaksinkertaistuvan jatkuvien ylä- ja alamäkien takia.




Katajavuorelle noustiin 224-askelmaisia Kuutinrappuja pitkin. Ylös vuorelle kannatti kyllä kiivetä, sillä näköalatasanteelta avautui silmiemme eteen suomalaisen maisema kauneimmillaan!


Repovettä on sanottu Etelä-Suomen jylhimmäksi erämaaksi. Siellä on kaunista järvimaisemaa, puhtaita vesiä ja korkeita, komeita kallioita. Taukopaikkoja on Lapinsalossa ja Kapiavedellä. Lisäksi maastoon on sijoitettu tulenteko- ja telttailupaikkoja, laavuja, ja ruokailukatoksia.



Katajavuorella käynnin jälkeen tarkoituksemme oli mennä satametrisen Määkijänsalmen yli Ketunlossilla ja kävellä toisen rannan kautta Lapinsalmelle. Koska kapulalossilla oli kova tungos, käännyimmekin ympäri ja lähdimme paluumatkalle tulojälkiä myöten. Kuljimme läpi Määkijänniemen ennallistamispoltetun metsän, näimme kivikautisia asumuksia ja entisiä tervahautoja. Kuljimme Terrivuoren ja Terrilahden välistä louhikkoista polkua sekä laskeuduimme nyt alaspäin ne tutut ne 224 Kuutinrappusta. Lopulta päädyimme takaisin lähtöpisteeseemme taukopaikalle, jossa meille retkeläisille maistui tulilla keitetty lohisoppa ennen kotimatkaa.

Jotkut tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotkut ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa
säkissään.

Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä
et löydä perille.

Lähteet: ESS-Pirjo Kamppila. Kotimaa 4.9.2013; Luontoon; Seikkailuviikari; Retkipaikka; Riitta Pihlaja. Yle 31.5.2017; Tervarumpu; Tommy Tabermann.

4 kommenttia:

  1. Kerran olen käynyt, mies poikien kanssa aikanaan useammin. Uskomaton paikka niin helposti saavutttavissa. Me taisimme tehdä jonkin vähän pidennetyn version Ketunlenkistä, mutta Kettulossilla tultiin kuitenkin veden yli paluumatkalla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos muisteluksestasi Tiinatei. Onneksi aika moni retkeilijä on Repoveden jo löytänytkin teidän ja meidän lisäksi!

    VastaaPoista
  3. Repovesi on hieno paikka! Ruskamaisemat näyttävät upeilta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Paula. Näitä polkuja tallaan ja tallaat...

    VastaaPoista