lauantai 2. syyskuuta 2017

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Kukkokiekuu! Heräsin tänä kesänä kirjaimellisesti kukonlaulun aikaan, sillä tuo nostalginen ääni raikui pitkin maita ja mantuja yöpyessäni Karjaalla sijaitsevalla vanhalla maatilalla, joka tunnetaan paremmin Dönsbyna. Kesän matkailukierroksemme suuntautui Raaseporiin, johon Karjaakin kuuluu. Minua kiinnosti nähdä länsiuusimaalaista maisemia ja luontoa sekä tallentaa niitä kuviksi. Kiertelimme Dönsbyn tilan lähimetsissä ja saimme sieltä suuhumme kesän ensimmäiset mustikat. Talon pihamaalla oli hauska seurata kanatarhan asukkaiden ahkeraa liikehtimistä ruoan etsinnässä.




Komean Albus-kukon lisäksi pihalla touhuili neljä valkeaa kanaa, jotka ovat nimeltään Arla, Aamu, Aurora ja Aupa. Aupa tarkoittaa baskin kielellä Hyvää huomenta. Samalla pihalla hääri myös mustia kanoja, joiden nimet puolestaan ovat Prillan, Kotten ja Calimera.



Aamulla herättyään kanat oikovat siipiään ja jalkojaan ja siistiytyvät puhdistamalla höyheniään. Kun joku kanoista lennähtää orrelta alas, muut seuraavat perässä. Pian sen jälkeen Dönsbyn kanat ja kukko pääsevätkin ulos kanalasta. Aamupäivä on aktiivista aikaa, silloin kanat etsivät ruokaa ja munivat, keskipäivällä ne lepäävät. Ennen iltaa kanat vielä haeskelevat syötävää, mutta siirtyvät yöpuulle hyvissä ajoin ennen hämärän tuloa.



Tiesitkö muuten, että kanalla on kolme mahaa: kupu, rauhasmaha ja kivipiira, joka tunnetaan myös lihasmahana. Ruokaillessaan kanat huuhtovat ruuan ensin kupuun pehmenemään, josta rehu siirtyy rauhasmahaan. Ruuan sulettua rauhasmahassa se siirtyy vielä voimakkaiden lihasten jauhettavaksi kivipiiraan. Kivipiira-nimitys tulee luultavasti siitä, että karkeimmat ruuan osat jauhautuvat tässä kolmannessa mahassa elimistössä olevan soran avulla hienoksi.

Dönsbyn valkoiset kanat ovat kääpiö-kochin ja aracaunan risteytyksiä. ”Intiaanien kanat” eli Aracauna-kanarotu on lähtöisin Pohjois-Chilestä ja Etelä-Perusta. Aracaunat munivat sinisiä tai vihreitä munia, Dönsbyn kanoista kaksi munii pieniä turkooseja munia. Araucana-tyyppisiä kanoja on tuotu Eurooppaan ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa. Kääpiö-kochin eli kiinalainen kääpiökanarotu on alkujaan Kiinasta.

Mustat kanat ovat Bjurholm höna -rotua. Se on Ruotsin pohjoisin alkuperäiskanarotu, jota tavataan vain Ruotsin pienimmässä kunnassa Bjurholmissa. Tämä kanarotu on asunut samalla tilalla noin 120 vuotta. Koska tilan sijainti on syrjäinen, kanoja voitaneen pitää jäänteenä vanhasta alkuperäisestä maatiaiskanarodusta, joka oli Västerbottenissa jo vuonna 1800. Bjurholm höna -rodun löytyminen julkaistiin tammikuussa 2013.
 


Kanat ja kukko kuopsuttelevat pihamaata päiväkaudet, vieraista ne vähät välittävät. Välillä ne rentouttavat itseään hiekka- ja aurinkokylvyillä. Samalla pihalla käyskentelevät vapaina myös kolme ankkaa, jotka välillä innostuvat vaapottamaan vauhdikkaasti ankanmarssiaan. Kuvassa niitä ei kuitenkaan näy, ovat tainneet mennä omaan ankkataloonsa.

Kana on maailman laajimmalle levittäytynyt ja yleisin lintulaji, esimerkiksi Suomessa on kanoja enemmän kuin ihmisiä. Suomessa on kanoja pidetty jo 1200-luvulla, tällöin ne kuitenkin olivat outoja harvinaisuuksia. Kanojen pito yleistyi meillä vasta 1900-luvun alussa, pian lähes jokaisella maatilalla olikin pieni kanala, joka tuotti munia omiksi tarpeiksi ja lähiseudulle.



Nykyisin kanoja voi nähdä jopa kaupunkitalon pihamaalla, sillä harrastekanoja saa ostaa tai vuokrata kesäksi omalle pihalle. Olkoon kanoja kaksi tai kaksikymmentä, kanojen pitäjän täytyy rekisteröityä. Niin sanottujen citykanojen pito taajamassa vaatii enemmän lupabyrokratiaa kuin haja-asutusalueella. Joidenkin kesäkanalan pitäjien harrastus on lähtenyt liikkeelle muutamasta kesäkanasta ja laajentunut ajan mittaan huomattavastikin alkuperäisestä.

Munan ja kanan syy-seuraus dilemma jäi kuitenkin Raaseporin reissullani ratkaisematta. Asiaa onkin pohdittu jo antiikin Kreikan ajoilla, jolloin Aristoteles keskusteli laajalti elämän ja kaikkeuden syntyperästä tullen siihen lopputulokseen, että muna ja kana ovat olleet olemassa aina.

---Palvelin talonpoikaa vuoteni täyteen
sain minä kukon palkaksi
kukon nimi oli Kuukernuppi
kanan nimi oli Kaakernuppi
munan nimi oli Tiu-vou-vou
mutta munan nimi oli Tiu-vou-vou---

Valokuvat: Tarja Ruotsalainen ja Anssi Kippo 
Lähteet: Dönsbyn emäntä Nora Garusi; Kilkkilän Farmi; Kirsti Hassinen - Omat kanat, omat munat; ruotsinkielinen Wikipedia; Siltajoen sirkus; Suomen kanayhdistys ry.; Tieteen Kuvalehti; Wikipedia - Muna vai Kana; Suomen Kansan Vanhat runot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti