perjantai 11. elokuuta 2017

Vieraskynä: Häiveperhosista hiipijöihin ja paksupäihin

Häiveperhosen tapasin ensi kerran, kun se tuli tutustumaan hikiseen hilkkaani Saimaan kanavalla. Siinä oli hätä ja hyvä mieli saada perhosta kuvaan, mutta onneksi mansikoita poimiva vaimo oli lähellä ja hänellä pysyy myös kamera käsissä.

Häiveperhosen koreissa siivissä on häivähdys tropiikkia. Tulee mieleen vaikkapa morfoperhonen, jos näkee häivähdyksen siipien hohtavasta sinestä. Myös siipien alapinta on näkemisen arvoinen. Siinä on mm. loistava silmätäplä. Kas, kun perhosilla pitää olla suuria valesilmiä, joilla pelotellaan saalistajia. 

Häiveperhonen

Häiveperhonen


Hiipijöistä olen tehnyt tuttavuutta mm. mustatäplähiipijän ja lauhahiipijän kanssa. Hiipijät kuuluvat paksupäiden rotuun ja siihen rotuun kuuluu myös kirjosiipien ryhmä (kuvassa mansikkakirjosiipi, lauhahiipijä ja mustatäplähiipijä).

Mansikkakirjosiipi

Lauhahiipijä

Mustatäplähiipijä


Näin pienen esityksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä selkoa perhosien maailmasta. Pienen pintaraapaisun merkeissä voisi tutustua kiitäjiin, joista sinisilmäkiitäjä sattui lenkkipolulla vastaan ja räpsäytti heti sinipunaiset ”varoitusvalot” päälle, kun kosketin sen lepokortta kameran putkella. Horsmakiitäjä on myös näyttävä perhonen ja yleensä lepäilee päiväsaikaan horsman varrella ja vähät välittää kuvaajasta.

Sinisilmäkiitäjä



Horsmakiitäjä


Vielä pikakatsaus pienimpiin. Mäkikenttämittarilla on kaunis ”hääpuku”. Voi vain ihmetellä luonnon monimuotoisuutta ja taidetta, jota näkee esim. perhosten asuissa. Pihamittari lienee tavallisimpia kameraan eksyviä mittareita. Serpentiinimittariakin tapaa usein ja se on melkoinen linssilude, jos sattuu sille päälle. Surumittarilla on kaunis suruasu, muistuttaa vähän karttaperhosen syyssukupolvea.

Mäkikenttämittari

Pihamittari

Serpentiinimittari

Surumitari

Perhosten maailma on monimuotoinen ja se tuottaa kameran kanssa liikkuvalle yllätyksiä. Itselläni on laitteistona 450 mm zoom makro, 30 - 70 mm zoom, loittorenkaat, ym. tarvittavaa. Yleensä perhoskuvauksessa riittää kyllä yksikin makro-zoom-objektiivi, jolla pääsee kuvaamaan parin kolmen metrin päästä

Vieraskynään tarttui tällä kertaa luontokuvaaja–kirjailija–opettaja Jouko Varonen.
Teksti ja kuvat ovat hänen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti