Tuoksuissa tuomien valkoisten kukkasten

17 kesäkuuta 2017

"Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset…" Näin minun tekee mieleni laulaa aina, kun näen tuomen kukkaloistossaan. Luonnossa voi ihastella touko-kesäkuussa valkeana vaahtoavia tuomia ja niiden huumaavaa tuoksua, joita pidetään romanttisina kevään ja lemmen symboleina. Tuomen kukat ovatkin innoittaneet lukemattomia lauluntekijöitä, runoilijoita ja elokuvaohjaajia.

Vaikka tuomen voimakas ja makea tuoksu ihastuttaa minua, jollekin toiselle se saattaa aiheuttaa migreeniä, sillä kukissa oleva amygdaliini vaikuttaa useimpiin eliöihin myrkyn tavoin. Vahvan tuoksun vuoksi tuomen oksilla voidaan karkottaa jopa myyriä ja jäniksiä, sillä yleensä eläimet karttavat sitä. Tuomi on kuitenkin hirville mieluisaa ja tuhtia ruokaa.


Tuomea ei ole juuri hyödynnetty ravintona, vain Perä-Pohjanmaalla tuomen marjoista on tehty hilloa ja Norjassa niitä on käytetty kuivattuina. Lönnrot puolestaan neuvoi sekoittamaan murskattuja tuomen siemeniä paloviinaan, jolloin siitä saadaan kirsikan makuinen juoma. Arkeologisten löytöjen perusteella on päätelty, että kivikaudella tuomen marjat ovat kuitenkin olleet tärkeä osa ihmisten ravintoa Itämeren alueella.


Tuomen mustat marjat ovat karvaan makeita. Niistä voi tehdä hyvänmakuista likööriä tai jopa värjätä villaa hennon liilan väriseksi. Tuomen kuorta ja lehtiä on käytetty ennen vanhaan myös kansanlääkinnässä. Vaikka tuomen puuaines on hyvin sitkeää ja vaikeasti työstettävää, siitä on kuitenkin tehty aikoinaan tarvekaluja. Tuomen oksista on punottu koreja ja muita talousesineitä, Tuomi wahva wandeixi, wander warsan wembeleixi.


Ilmastonmuutoksen myötä tuomen kukinta on aikaistunut neljänkymmenen vuoden kuluessa viikon eli tuomi aloittaa nykyisin kukintansa keskimäärin 17. toukokuuta. Suomi on kuitenkin pitkä maa, mummolassani Kemissä tuomi kukkii usein vasta juhannuksen seutuun.
 

Pirkanmaan maakuntakukkana tunnettu tuomi on kuitenkin koko kansan puu, sehän kasvaa lähes koko maassa. Tuomi lisää luonnon monimuotoisuutta siinä elävän runsaan hyönteislajiston ansiosta. Samoin luontoa rikastuttaa, jos pellon ja metsän välisiin reunavyöhykkeisiin jätetään tuomia. Tuomen metsätaloudellinen käyttö on kuitenkin erittäin vähäistä, ja sitä on pidetty lähinnä roskapuuna.

Tuomi-sana esiintyy lähes muuttumattomana useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tuomesta käytetään myös nimityksiä metsätuomi ja tuomikka, Kalevalassa kerrotaan tuomipuusta. Tuomi on aina ollut arvostettu puu ja sillä on maisemallinen merkitys pihapiirissä ja talojen hakamailla. Vanhan kansanviisauden mukaan tuomen uskottiin suojelevan taloa kaikelta pahalta, varkailta ja jopa salamaniskuilta.


Valkoisessa harsossaan
tuomet tanssii syliin
pian
pian joudutaan
kukkivihin kyliin.
Aaro Hellaakoski

Lähteet: Reijo Heikkinen reijoheikkinen.fi; Helsingin yliopisto. Metsätieteiden laitos; Suomen luonto. Kasvit; Helsingin Sanomat, Päivi Repo 9.5.2017; Antti Rytkönen, Lauluja; Suomen Luonto, Alice Karlsson 21.5.2015; Taivaannaula.org; Aaro Hellaakoski, Keväinen junamatka.

Lähetä kommentti