lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kevään keltaiset keitaat

Joko olet nähnyt kevään ensimmäisen leskenlehden? Leskenlehdet nousevat esille niin tiedotusvälineissä kuin ihmisten puheissa joka kevät, sillä ovathan ne varma kevään merkki pitkän talven jälkeen. Yleensä leskenlehti kukkii huhti-toukokuussa, mutta voidaan sitä tavata esimerkiksi lämpöputkien päältä maaliskuussakin, kuten tänä vuonna. Ensimmäinen kukkahavainto nimittäin ilmoitettiin LuontoPorttiin 30.3. Nämä leskenlehdet olen kuvannut 10. huhtikuuta.



Leskenlehti pystyy kukkimaan hyvin aikaisin, koska sen kukinnot kehittyvät valmiiksi jo edellisenä syksynä. Kun kevään auringonsäteet herättävät valmiit kukkasilmut, kasvilta ei enää kulu energiaa kukintojen kehittymiseen.
 
Keltaiset keitaat kevään ensimmäisissä pälvissä herättävät myös hyönteisten huomion. Hyöty on molemminpuolinen, sillä leskenlehti tarvitsee pölyttäjiä ja kevään ensi lennolle lähteneet sitruunaperhoset ravinnokseen mettä, jota onkin tarjolla huhtikuussa vielä niukasti. Aikaisella kukinnallaan leskenlehti pyrkii välttämään kilpailua muiden kasvien kanssa ja varmistamaan oman pölytyksensä.



Leskenlehti kukkii ilman lehtiä, siis leskenä. Sen lehdet ilmestyvät vasta kukintojen lakastuttua, ei siis ihme, että leskenlehden kukkaa ja lehtiä on aikoinaan pidetty eri kasveina.



Leskenlehti on Itä-Uudenmaan maakuntakasvi. Etelä-Suomessa rikkaruohona rehottava leskenlehti on Pohjois-Savossa luokiteltu jopa uhanalaiseksi; minäkin olen vienyt Lappeenrannasta leskenlehden alkuja sukulaisten pihaan Kiuruvedelle.
 
Leskenlehti on vanha rohtokasvi, jolla on hoidettu yskää ja keuhkoputkentulehdusta. Lääkekasviin viittaa sen tieteellinen nimikin, joka tulee sanoista tussis ’yskä’ ja agere, ’karkottaa’. Kasvin tuoreita, murskattuja lehtiä on käytetty lievittämään turvotuksia, reumasärkyjä ja jopa päänsärkyä. Kuivattuja leskenlehtiä on vanhastaan myös poltettu tupakan korvikkeena.

 
Suomessa leskenlehti on saanut monia kansanomaisia nimiä, esimerkiksi kukan mukaan sitä on sanottu siansilmäksi ja vilukukaksi. Lehden muotoon puolestaan viittaavat nimet maakilpi ja peltokilpi sekä vanhoissa sanakirjoissa hevosenkavio tai varsankavio.
 
Kukkien ja lehtien eriaikaisuus on kai ollut syynä Karjalankannaksella käytetylle nimitykselle emintimänlehti, emintimä tarkoittaa äitipuolta. Suursaaressa ja Äyräpäässä leskenlehteä on puolestaan sanottu armottomanlehdeksi eli orvoksi. Ruotsin puolella sen kukkien ja lehtien eriaikaisuutta on tulkittu myös uskonnollisesti eli 'poika ennen isää'.  

Leskenlehti, aurinko,
värin arvasitko jo?

Leskenlehti, aurinko,
värin arvasitko jo?

Se on keltainen, se on keltainen,
se väri on keltainen.

Se on keltainen, se on keltainen,
se väri on keltainen.

Lähteet: Kirsti Aapala & Marja Aapala, Pääskynhattu, päivänkämmen; LuontoPortti; Suomen Luonto. Kasvit. Asterikasvit, Henry Väre; Yle; Hannele Huovi (Leskenlehti-runon on säveltänyt lauluksi Soili Perkiö)

2 kommenttia:

  1. Olipas paljon uutta tietoa leskenlehdestä! Kiitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiittämästä Tillariina. Minä itsekin opin koko ajan uutta, sitä tietoa on kiva jakaa.

      Poista