Omena on yksi maailman vanhimmista hedelmistä. Sen synnystä on useita tarinoita, Raamatun mukaan se kasvoi jo paratiisissa, toinen myytti taas kertoo sen olevan lahja viinin jumala Dionysokselta rakkauden jumala Afroditelle.
Omena on aikojen kuluessa symboloinut erotiikkaa, rakkautta, hedelmällisyyttä, terveyttä sekä niin maallista kuin kirkollistakin valtaa.
Euroopassa omenaa on viljelty jo yli 5000 vuotta. Pohjolaan sen viljely levisi kristinuskon mukana luostareiden puutarhojen kautta 1100-luvulla, ja meille Suomeen se tuli sekä lännestä että idästä 500 - 600 vuotta sitten.
Noin puolet omenapuista on valkokukkaisia ja puolet erilaisia vaaleanpunaisen ja punaisen sävyjä. Kukinta kestää vain hetken ja terälehdet lentävät kukkalumena melkeinpä ensimmäisten tuulien mukaan.
Omenatarhoissa oli viime toukokuussa aivan ennennäkemätön kukkaloisto. Kukkien runsaus tietää hyvää sadolle, jos pölytys vain onnistuu - ja tänä vuonna se onnistui. Sen seurauksena kesän omenasato on paikoin niin runsas, että se aiheuttaa jopa ongelmia kotipuutarhureille.
Huippusadon vuoksi tuoremehuasemilla on juuri tällä hetkellä kova ruuhka. Jos mehustamisen ja kaiken muun hyötykäytön jälkeen omenia on vielä liikaa, ylimääräisistä voi ilmoittaa vaikkapa Facebookin omenapörssissä tai tarjota niitä paikallisille metsästysseuroille. Myös ohikulkijoita voi ilahduttaa laittamalla portin pieleen tarjolle korillisen omenia, minä olen sellaisesta napannutkin rouskuteltavaa.
Meillä kotona on kaksi omenapuuta: läntinen lajike Punakaneli ja itänaapurista lähtöisin oleva Valkea kuulas. Hyvin monessa muussakin kotipihassa kasvaa omenapuita, koska ne menestyvät koko Suomessa Etelä-Lappia myöten. Suomi on pitkä maa, sen huomaa vaikkapa omenapuiden kukinnasta: Lappeenrannassa ne kukkivat toukokuun lopulla, mutta äitini kotikaupungissa Kemissä juhannuksen aikaan.
Imatralla istutetaan joka vuosi toista sataa omenapuuta, sillä jokainen imatralaisvauva saa oman nimikko-omenapuun. Imatran kaupunki jakoi vauvoille omenapuita ensimmäisen kerran vuonna 2000, jolloin ne istutettiin Vuoksen rantaan omenapuutarhaksi, ja vuodesta 2004 alkaen vauvaperheet ovat saaneet puun kotipihaan istutettavaksi.
Omenan kuoressa on reikä.
Jos siihen painaa
korvansa kiinni
ja kuuntelee tarkasti,
voi veden ja tuulen
ääniltä erottaa
astioiden helinää.
Toukka tiskaa.
Risto Rasa
Omenista keräsin tietoa seuraavista lähteistä: Kotimaiset kasvikset ry, Anssi Krannilan ja Anne Palon teos Omenapuu 2010 sekä Yle Uutiset/Kotimaa 24.5.2016 ja 23.8.16; Runo on Risto Rasan Toukka tiskaa/Metsän seinä on vain vihreä ovi.
Lähetä kommentti