sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kuuden yrtin kimara

Oletko jo paistanut nokkospannukakkua tai vuohenputki-kinkkupiirakkaa? Maistuisiko maitohorsmakeitto vai mieluummin villiyrttipaistos? Makeannälkään ehdotan vuohenputki-porkkanakuppikakkuja tai kuusenkerkkätoffeeta. Janojuomaksi sopii alkukesästä kuusenkerkkäsima ja myöhemmin kesällä heleänvärinen horsmankukkajuoma.

Villivihannesten paras keräilyaika on juuri nyt alkukesällä. Kannattaa kuitenkin kerätä vain niitä kasveja, joiden tiedät sopivan syötäväksi ja jotka varmasti tunnet.
Jokamiehen oikeudet sallivat luonnossa liikkujan kerätä vapaasti ruohovartisia kasveja, mikäli keruu tapahtuu ilman apuvälineitä. Villivihanneksia voi käyttää esimerkiksi salaateissa, paistoksissa, piiraissa ja leivonnaisissa. Kun opettelet syömään villivihanneksia, älä tee kuitenkaan heti ihan villiä salaattia, vaan totuttele makuihin pikkuhiljaa.


Voikukka on suosittu keittiö- ja rohdoskasvi, joka sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineita ja josta voidaan hyödyntää kaikki osat. Toukokuu on voikukan parasta keruuaikaa. Jos keräät voikukat varjosta, ne eivät ole niin väkeviä kuin aurinkoisilla paikoilla kasvaneet, lisäksi mahdollisimman ehytlaitaisissa lehdissä väkevän lehtiruodin osuus on pieni.




Nokkonen on villivihanneksistamme tunnetuin, varsinainen tehopakkaus. Siinä on pinaattiin verrattuna monin verroin enemmän ravintoaineita, kuten c-vitamiinia, kalsiumia ja rautaa. Paras poiminta-aika on alkukesästä ennen kukintaa, jolloin kerätään nuoria, alle kymmensenttisiä versoja, mutta myöhemmin nokkosista poimitaan vain lehdet. Kiehauta nokkoset ennen kuin käytät niitä ruoanvalmistuksessa, vaikkapa munakkaassa, sämpylätaikinassa tai fetapiirakassa. Meidän perheessä on syöty monena keväänä nokkoskeittoa ja nokkosohukaisia. Olen pakastanut nokkosia myös talven varalle, mutta kuivaaminen on yhtä hyvä vaihtoehto.

Paitsi ruokiin, nokkosta voi käyttää myös ulkonaisesti esimerkiksi yrttihauteisiin ja hiusten hoitoon. Se sopii hyvin myös ruusujen lannoitukseen
.


Keväällä yhtä aikaa nokkosten kanssa ilmestyvät vuohenputken lehdykäiset. Monen mielestä vuohenputki on varsinainen maanvaiva, mutta jos et pysty hävittämään vuohenputkea, syö se! Hennot vaaleanvihreät lehdet ovat mureita ja sopivat hyvin salaatteihin, mutta kun lehdet kasvavat, ne väkevöityvät. Vuohenputki on miedonmakuinen kasvis, josta voi tehdä monenlaista ruokaa keitoista muhennoksiin. Kiehautettuja, hienonnettuja lehtiä voi myös pakastaa tai kuivattaa. Vuohenputki on hyvin arvostettu Keski-Euroopassa, meillä sen arvostus lienee nousemassa.

Vuohenputkea ei pidä sotkea vaarallisimpaan myrkkykasviimme, myrkkykeisoon, joka on erittäin yleinen koko Suomessa. Onneksi myrkkykeison tyypilliset kasvupaikat ovat vesistöjen matalassa upottavassa ja ryteikköisessä rantavedessä, jonne harva viitsii lähteä rämpimään.

Kuusen nuoret versot ovat parhaita kerättäväksi vaaleina ja pehmeinä, muutaman sentin mittaisina. Kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eli siihen on oltava maanomistajan lupa. Kerkissä on paljon C-vitamiinia, lisäksi niissä on runsaasti kivennäis- ja aromiaineita. Ruokiin ja juomiin tuoreet kuusenkerkät antavat hienon, metsäisen, hieman sitrusmaisen aromin. Kuusenkerkkäjuoma on vaaleaa ja mielestäni miedon makuista.


Horsman lehdet, varret ja juuret sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Varhain keväällä nuoret, mureat kymmensenttiset versot ovat parhaimmillaan, jolloin voit käyttää niitä parsan tapaan, mutta kiehauta ne ensin suolavedessä. Lehtien paras keruuaika on kesä-heinäkuussa juuri ennen kukintaa, ja niitä käytetään tuoreina salaatteihin ja kuivattuina teesekoituksiin. Kukista saa heleänväristä juomaa, jonka raaka-aineita riittää varmasti joka kesä säistä riippumatta. Kansanlääkinnässä maitohorsmakeitteellä on hoidettu mm. vatsatauteja.
 


Ketunleipä eli käenkaali sopii tuoreena lähinnä salaatteihin, sen maku on raikkaan hapan oksaalihapon takia. Lehtometsien pohja on juuri nyt valkeanaan ketunleipiä, sieltä saat kauniita koristeita salaatteihin ja kakkuihin. Hennot lehdet ja kukat kuivuvat nopeasti, joten ne kannattaa lisätä juuri ennen tarjoilua.

Luonnonkasvit ja –yrtit täydentävät jokapäiväistä ruokavaliotamme, ja ne ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Luonto kutsuu sinua keräämään, nauttimaan ja virkistymään. Vastaatko kutsuun?


Nokkonen
Vireyttä, kauneutta,
terveyttä jos haluat,
älä silloin unohda
tätä rohdoskasvia.

Maitohorsma
Hyvää tekisi vaikka kelle,
isollekin ihmiselle
koota kevään herkät versot
niille kaikki ovat persot.

Kuusen kerkkä
Tuoksuu kuusen kerkkä,
punertaa jo herkkä
raparperinreisi.

Tämänkertaiset lähteeni olivat: Etelä-Karjalan Martat: Luonnonyrtit ja villivihannekset –luento 31.3.2016; LuontoPortti; Maa- ja metsätalousministeriö; Villikataja; Silja Frangén – Leena Yrjölä, Näsiästä Nokkosakkaan; Hannele Huovi, Karvakorvan runopurkki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti